Suomalaisuuden ja Kansallisuuden Idea sini-vihreän Kalevalaisuuden ja Telluslaisuuden Näkökulmasta
Painopiste siitä että olemme saman kansan, uskonnon ja kulttuurin jäseniä tulee vaihtaa siihen että näemme toisemme saman yhteiskunnan ja kansantalouden jäseninä. Jokaisen hyvä on meidän hyvä. Kun hajautamme kulttuurin ja kansanryhmät omiin porukkoihinsa estämme vallan keskittymisen harvojen pöytään mikä luo aidosti moninaisen kansan ja yhteiskunnan. Kun kasvatamme lapsemme koulutusjärjestelmän kautta sivistyneiksi ihmisiksi opettaen heidät keskustelemaan toistensa kanssa ja kuuntelemaan eri näkökulmia, maamme lähtee nousuun kun kansa kykenee keskusteluun toistensa kanssa. Nyt näemme vain riitelyä ja kiistelyä vailla keskustelua. Jokainen vain tekee uskon todistusta omista näkemyksistään. Nykyisin ihmiset sekoittavat oman kulttuurinsa kansalliseksi kulttuuriksi vaikka jokaisella kansanryhmällä on oma kulttuurinsa mitä he elävät ja nyt he sekoittavat sen kansalliseksikulttuuriksi ja puolustavat tätä illuusiotaan eri uhilta. Valtakulttuuri on sitä vain nimellisesti, sitä ei ole olemassa, on vain suositumpia uskontoja, vakaamuksia, tapoja, ajatuksia kuin toiset. Kansallisenyhteiskunnan tulee olla väritön, hajuton, hengetön ja mauton. Vain mekaanisia elementtejä mitkä pyörivät lakien ja periaatteiden pohjalta. Toki voi keskustella mitä nämä lait ja periaatteet ovat ja miten ne voisi käsittää ja mistä ne on peräisin ja mihin ne pohjautuvat. Se on oma keskustelunsa mistä voi keskustella jos tahtoo. Koen että kulttuuri on yksilöllistä ja rajallista eikä kaikenkattavaa mutta yhteiskunta on yhteinen mikä yhdistää monia eri kansanryhmiä ja heidän kulttuuri käsitteitään ja tapojaan.
Kansanryhmistä
Maahanmuuttajien kasvu väestössä sisältää sitä että siellä on eri kansallisuuksia heidän joukossaan. Ei ole pelkästään afgaaneja tai kurdeja tai somaleja, vaan maahanmuutto kantaa sisällään monia eri kansanryhmiä. Nykyisin ihmiset katsovat vain kasvavaa maahanmuuttoa prosentteina ja sanovat että maahanmuuttajia on enemmän kuin kantaväestöä; tämä voi pitää paikkaansa mutta se maahanmuuttajien ryhmä hajoaa moniin eri etnisyyksiin ja uskonnollisuuksiin. Tosin voi olla että maahanmuuttajat jakavat saman uskonnon, jolloin meidän tulee tarkastella maahanmuuttoa uskonnon kautta sillä uskonto yhdistää joitain ihmisiä enemmän kuin etnisyys ja arvioida sen pohjalta onko väestönryhmä uhka jollekkin tai miten tähän väestönryhmään tulisi suhtautua, onko he uhka vaiko mahdollisuus vai mitä heistä tulisi ajatella. Se on oma keskustelunsa. Jotkut maahanmuuttajat kokevat itsensä maahanmuuttajina jolloin se yhdistää heitä. Monet heistä eivät koe yhtenäisyyttä omaan väestönryhmäänsä vaan johonkin muuhun kuten uskontoon, mutta jotkut taas eivät koe uskontoa eikä rotua yhdistävänä tekijänä vaan jotain muuta. Meidän on vaikea havainnoida maailmaa kuten he kun heidän etnisen kansansa jäsen määrä voi olla monta kymmentä miljoonaa jolloin heissä on suuri hajonta oman kansansakin sisällä eikä heillä ole yhteenkuuluvuuden tunnetta mitä meidän pienellä kansalla voi olla joidenkin keskuudessa, Ja moni on paennut sitä maata missä se kansa on, joten kuinka vahvasti voimme olettaa heidän kokevan olevansa osa sitä kansaa kun he ovat hyljännyt sen eikä ole taistellut sen puolesta, joten kansallishenkisyys mistä puhutaan ei ole vahva. Me taas emme usko kansallishenkeen vaan osallisuuteen samaan yhteiskuntaan ja kansantalouteen. Heidän keskuudessaan voi olla väestönryhmiä jotka kokevat yhtenäisyyden tunnetta rotunsa tai uskontonsa kautta kuten meidän suomalaisten keskuudessa jotkut kokevat yhtenäisyyttä uskonnon tai rodun kautta, tai molempien tai muiden asioiden kautta. Voi olla myös että ihmiset ovat samanlaisia, uskovat samoihin asioihn ja ovat saman rotuisia eikä heille näistä yhtenäisyyksistä huolimatta ole yhtenäisyyden tunnetta vaan hajanaisuutta. Ihmiset ovat erillaisia, uskovat eri asioihin, ovat eri rotuisia eikä heidän välillään samankaltaisuuksista huolimattaan ole yhtenäisyyden tunnetta vaan hajanaisuutta. On järkevää opettaa ihmisiille että olemme saman yhteiskunnan ja kansantalouden jäseniä mikä yhdistää meitä. Tämä olisi hyvä pohja yhteiselle elämälle samassa yhteiskunnassa saman kansantalouden jäseninä. Suomalaisuus on minulle moninainen käsite ja asia enkä usko yhtenäiseen kansankulttuuriin ja sen yhidstävään tekijään. En elättele romanttisia kansankulttuurin ajatuksia vaan sanon vain että olemme saman kansantalouden ja yhteiskunnan jäseniä. Jätän tilaa sille mitä on suomalaisuus, minulle suomalaisuus on saman yhteiskunnan ja kansantalouden jäsenyys minkä eteen teemme yhdessä työtä.
Valtakulttuuri on käsite mikä vaatii uskoa ollakseen olemassa, ja silloinkin vain henkilön itsensä ja saman ajatuksen jakavien mielessä ja heidän käsityksissään mitkä he ovat omaksuneet ja miten heidät on opetettu käsittämään ja näkemään asiat. He voivat jakaa samat ajatukset samoista asioista mutta sitten on ne jotka eivät usko samoihin asioihin eikä jaa samoja arvoja kuin he, joten eivätkö he ole suomalaisia? Ihmisille on opetettu sellainen käsite kuin kansallishenki mihin he uskovat mutteivat osaa kertoa siitä sen enempää. Ja sitten kun he perustelevat sitä, usein käy niin että ne asiat millä he perustelevat ja miten käsittävät sen, on samat asiat olemassa muissa kansoissa, joten miten se olisi kansallinen asia jos se sama asia on muillakin kansoilla ja siten globaaliajatus ja identieteetti. Siis jos kansallisuushenki käsite käsitetään siten että se on se mikä erottaa yhden kansan toisesta ja mikä luo siitä ainutlaatuisen, ja että juuri kansallishenkisyys on se käsite mikä erottaa toisen kansan toisesta. Uskonto ei sitä tee koska ei ole suomalaista uskontoa, vaan joidenkin suomalaisten uskonto on jokin uskonto, ateismi ei tee sitä, vaan se on globaaliasia. Minä en määrittele kansallishenkeä vaan lähennÿn yhteistä kansallisuutta yhteisen yhteiskunnan ja kansantalouden jäsenyyden kautta. Se yhdistää meitä suomalaisia. Joku on kristitty, joku on ateisti, joku muslimi, joku buddhalainen, joku helluntailainen, joku lestaadiolainen, joku juo kahvia, joku teetä, joku ei kumpaakaan, joku juo alkoholia, toinen polttaa pilveä, joku ei kumpaakaan tai mitään, joku käy saunassa, toinen vain suihkussa ja niin edespäin, joten uskonto ja vakaamus ei määrittele suomalaisuutta vaan joidenkin suomalaisten vakaamuksen ja uskon joten uskonto ja aate ja vakaamus ei määrittele suomalaisuutta, joten mikä heitä yhdistää? Minusta heitä yhdistää suomalaisuus, ja suomalaisuus on Suomen valtio, yhteiskunta ja kansantalous. Se on minulle suomalaisuutta. Tämä käsitys ja lähentymistapa luo yhteiskunnasta ilmavamman oloisen minne mahtuu kaikenlaista sisäänsä joita yhdistää Suomen valtion ylläpitämä yhteiskunta ja sen kansantalous. Tahdon tuoda kansantalous käsitteen tähän yhteyteen jotta ihmiset ymmrtäisivät sen tärkeyden ja arvon. Perhe, Työ ja Sivistys.
Tämmöinen kirjoitus tänään. Ehkä jatkan tätä joku päivä.