Riimuja Harrastustunnista

Seuraavia Ajatuksia on annettu mieleeni.

Harrastustunti

Harrastustunnilla korvattaisiin taide, urheilu, kirjallisuus, käsityötunnit ja musiikki oppiaineet, siten että oppilas valitsisi joko liikunnan, musiikin, maalaus, taide, teatteri, tanssi, telinevoimistelun tai kirjallisuus oppiaineen. Näille eri tilat. Opetusta voisi tapahtua myös koulun ulkopuolella.

Urheilutilat, mitä tapahtuisi myös koulun ulkopuolella.
Taiteilija-ateljee missä savi, maalaus, veistos, koruseppä, muotoilu, kangas, vaatteet, nämä tietenkin voisi olla omissa tiloissa tarpeen mukaisesti.
Musiikkihuone missä tarvittavat ja ehkä jopa jonkinlainen studio juttu?
Kirjastohuone ja kirjallisuustiloissa niihin liittyviä asioita. Kirjallisuustunneilla runoilu, kirjojenlukua, kirjoittamista, kirjojen kirjoitusta, toimittajan työtehtäviä yms.
Olisi myös tutkittava teatterin järjestämistä. Voisiko tämän sisällyttää tanssi juttuihin vaiko musiikki? Vai olisiko tämä ihan erikseen? En osaa luokitella teatteria.

Nämä voisi myös luokitella eri alajaksoihin, kuten liikunnassa joukkueurheiluun, telinevoimisteluun, kamppailulajeihin, talviurheiluun, uintiin ja tanssiin. Ja ne omiin ryhmiin. Näissä voitaisiin järjestää koulukyytejä paikkoihin joissa parempi mahdollisuus harrastaa, sekä voisi toimia jokin pätevämpi vetäjä kuin perinteinen liikunnanopettaja, kuten ammatti valmentaja joka tuntisi alan ja sen vaatimukset. Ja yleisurheilu ja jalkapallo mahdollisuus kesällä kunnan tarjoamana. Voisi ajatella että ulkoistaa ammattilaisille koulutusta, joka tietää enemmän asiasta. Jokaisen vahvuudet voitaisiin huomioida. Ja se motivoisi kun tekisi mitä itseä kiinnostaa.

Harrastustunneissa olisi se etu että nuoret voisivat erikoistua niihin asioihin joihin he tahtovat erikoistua. Eli musiikki ihmiset musiikkiin, taiteilijat taiteeseen, urheilijat urheiluun, kirjailijat kirjoihin, teatteri teatteri juttuihin yms. Tietenkin huomioitava se että jos tahtoo sekä harrastaa liikuntaa että musiikkia niin voi tulla ristiriita ja valinta sen suhteen mitä tahtoisi eniten. Oppilaiden oppituntien määrät laskisivat kun ei olisi erikseen musiikintunteja, taidetunteja, käsityö, äidinkieli tai liikuntatunteja, vaan olisi vain harrastustunti, tai miksi sitä haluaa kutsua. Täytyisi olla alkuvuosina monipuolista koulutusta minkä jälkeen oppilaat päättävät mihin keskittyvät kun on kokemusta eri jutuista. Eli olisi se perus pohjakoulutus, tämä eriytyminen alkaisi sen pohjalta, en osaa sanoa luokkia milloin eriytyminen alkaisi. Miksi jankata aineita jotka eivät kiinnosta oppilaita? Täytyisi mennä joissain asioissa oppilaiden mielenkiintoinen pohjalta mikä voisi tuoda mielenkiintoa opiskeluun.

Tämä oppiaine oikeastaan olisi myös hyväksi kulttuurille ja sen kehitykselle.

Harkittava myös urheilu, taide, musiikki, kirjallisuus, teatteri harrastuksen tukemista koulun ulkopuolella valtion tai kunnan toimesta jotta nuoret saisivat järkevää tekemistä sekä voisimme saada kansainvälisiä osaajia muillakin aloilla kuin jääkiekko.

Harkittava myös shakki kerhoa näiden asioiden osalta. 

Kiitos Ukko Ylijumala opeista.

Sini-Vihreä Telluslainen

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Riimu 234 Totuudesta Eläinteollisuus

02.12.2020
Eilen reissasin Vaasasta Tampereelle. Joten en senkään puolesta kirjoitellut tänne mitään ajatuksia, eikä niitä sen puolesta oikein muutenkaan ollut. Tykkään olla täällä kuntoutuskodissa; saa aikaa itselleen ja on vapaana hetken aikaa. Jaksaa sitten taas laitosta.
Olen joskus kirjoittanut toisiin paikkoihin että historiaa luodaa tässä hetkessä ja meidän on kysyttävä itseltä; mikä on minun roolini siinä? Passiivinen sivustaseuraaja, vaiko aktiivinen toimija? Kumpi saa enemmän aikaiseksi? Kumpi elää elämäänsä? Elämä tapahtuu tässä ja nyt, kuten niin monet ihmiset ovat ennen minuakin sanoneet, itse en ole sisäistänyt sitä. En niin helpolla ole ohjailtavissa. En usko kaikkea mitä minulle sanotaan tai mitä luen.
03.12.2020
Totuus on Minun Jumalani, jota puhun. Elämä on Minun Jumalani, jota elän. Omatunto on lakini, jota uskon.
Olisiko sellainen hyvä asia, en usko että taloudellisesti, mutta sellainen kuin että taiteilijoille olisi omia omakotitaloja maaseudulla, minne he voisivat mennä luomaan taidettaan? Ilmainen asunto ja ylläpito? Taide kuitenkin luo ja tukee kulttuuria ja identiteettiä ihmisistä itsestään. Ne ovat kuin peilejä mitkä peilaavat kansaa ja sen jäseniä.
Huomasin että useimmat ihmiset jo tekevät sitä mitä he tahtovat tehdä, se tulisi vain huomata. Itse huomasin että tämä kirjoittaminen ja lukeminen on se asia mitä tahdon tehdä. Nyt on vain sovellettava sitä mitä tiedän ja kirjoittaa siitä asioita mitä huomaan. Tämä antaa merkitystä ja tarkoitusta elämään. Tämä tekee elämästäni merkityksellistä; ainakin itselleni. Tykkään jakaa ajatuksia. Ja kuulla ajatuksia, ja lukea ajatuksia.
Minä ja minun uskomukseni tulevat totuuden jälkeen; totuus on Jumalani, josta puhun. Elämä on Jumalani, jota ylistän.
Luonto ylläpitää tasapainoa; luonto on tasapainossa, luonto on tasapaino; se ylläpitää elämää. Elämä on tasapainossa; esim. jos puut eivät tuottaisi happea ja ihmiset ja muut eläimet hiilidioksidia niin etteivät ne olisi tasapainossa toisten kanssa, suhteessa toisiinsa, niin elämää ei olisi, ainakaan sellaista minkälaista nykyään. Elämä tasapainottaa itseään. Ilman tätä tasapainoa, ei olisi elämää. Tasapaino mahdollistaa elämän. Ääripäät tukevat toisiaan. Eri elämänmuodot tasapainottavat toinen toistaan. Niin kauan kuin tämä suhde on tasapainossa, ei ole hätää, mutta kun tasapaino järkkyy, on syytä huoleen ja miettiä riippuuko syy meistä vai mistä, ja kannattaako sille tehdä jotain vaiko antaa sen olla ja tapahtua. Mietittävä hyötyjä ja haittoja.
Yhteiskunnan tulisi sopeutua osaksi luontoa, ei luonnon yhteiskuntaan. Tosin luonto sopeutuu kaikkeen, mutta on asioita ja elämänmuotoja, mitkä eivät kestä tätä epätasapainoa, vaan he kuolevat sukupuuttoon. Luonnon kestokyvyn koettelu ja rajojen hakeminen olisi tarpeen; olisi todettava tosiasiat ja hyväksyttävä ne ja antaa niiden vaikuttaa päätöksentekoon. ”Kaiken viisauden alku, on tosiasioiden hyväksyminen” Mauno Koivisto, Suomen presidentti, en tiedä vuosilukuja, niin elämästä kuin virastakaan, ei kiinnosta.
On mietittävä, mitä kannattaa ja mitä ei kannata tehdä; mistä hyötyy ja mistä on haittaa? Mikä on tarpeellista ja mikä tarpeetonta.
Uskon yksilönvapauksiin ja myös yksilönvelvollisuuksiin ja vastuuseen, uskon myös vapaisiin markkinoihin ja maanpuolustukseen.
Kannatan EU:ta sillä se mahdollistaa suurempiin asioihin vaikuttamisen; suurempi vaikutus maailmaan. Ympäristöön ja yhteiskuntiin ja niiden toimintatapoihin. Voi vaikuttaa kansallisrajojen yli. Toivon myös että jonain päivänä olisi yksi maailmanhallinto, yksi armeija ja yksi uskonto. Ja filosofiaa.
Päihdenriippuvaisen tavatessa päihtyneenä julkisilla paikoilla, toimitettava tahdosta riippumattomaan hoitoon.
Jokaisella hierarkian tasolla oma valvoja tai vastaava, tai molemmat tai ne on sama asia. Esimerkiksi sotilastoiminnassa; sotilailla oma vastaava, alikersanteilla oma vastaava, jne. Kuten sairaalassakin on hoitajia ja heillä on johtajana ylihoitaja, joka vastaa hoitajista ja heidän asioistaan, esimies tai vastuuhenkilö tai johtaja, en tiedä termejä. Sitten on osastovastaavahoitaja, joka huolehtii osaston tarpeista ja hoitajista.
Aurinko paistaa ja linnut laulaa.
Vain ihminen itse voi vapauttaa itsensä uskomuksistaan; vain omalla ajatustyöllä voi vapautua uskomuksista; vain avoimella mielellä, voi vapautua uskomuksista.
Olen luonnonsuojelia ja vegaaniruokavalio tukee sitä. Eläintensuojelu ei ole kannattavaa luonnonkannalta; tarkoitan eläinteollisuuden eläimiä; heidän suojelu on haitallista. Päinvastoin; heidät kaikki tulisi teurastaa ja syödä ja asettaa tiukkoja rajoitteita, sille kuinka paljon eläimiä saa olla eläinteollisuuden käytössä. Luonnonvaraisten eläintensuojelu on taas hyväksi sillä he tukevat oman osuutensa verran luonnon ylläpito tehtävissä. He tekevät oman tehtävänsä ja heidän toiminnasta hyötyvät muut eliöt. Me olemme yhdessä tällä planeetalla osana samaa luontoa minkä osa hekin ovat. Kuten olen ennekin todennut; jokaisella on oma tehtävänsä tässä luonnonverkostossa, elämänverkossa. Tämän puolesta puhuu ihan tutkittu tieto ja yleiset teoriat mitä on olemassa. Jos et tiedä mitä teoria on, käy ottamassa selvää.
Suomessa ei kuolla nälkään ja janoon vaan siihen että syödään ja juodaan, kun taas joissain maissa kuollaan nälkään ja janoon.
Jos eläinteollisuuden eläinten määrä saataisiin järkevälle tasolle niin niiden elinolosuhteita voitaisiin parantaa. Tavallaan tämä on arvovalinta kysymys sekä varainsiirtoa eläinteollisuudelta kasvistentuottajien suuntaan.
Tavallaan me voisimme tasapainottaa maapallon elinolosuhteita kaikkia hyödyttäväksi. Me syötämme ja juotamme eläimiä, mitkä me itse syömme; sen sijaan että antaisimme ne köyhille ja vähävaraisille. Viemme luonnonvarat köyhiltä mailta, maksamme takaisin kehitysapua, emmekä anna ruokaa ja vettä heille. Jos he saisivat omat luonnonvaransa omaan käyttöön, niin he voisivat ostaa meiltä ruokaa ja vettä tilalle. Nyt vain otamme. Tosin tämä mitä kirjoitin ei ole välttämättä totta, vaan me lähetämme ruokaa ja vettä sinne ja koulutamme ihmisiä jotka asuvat siellä missä asuvat. Mutta onko toiminta aidosti tasapainossa? En tiedä.
Onko ihmisen makuelämys ja nautinto minkä hän saa lihasta ja maidosta, tärkeämpi kuin toisen ihmisen elämä ja hyvinvointi?

Suomen Telluslainen

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Riimu 233 Lyhyt Mietelmä Yrityksestä, Veroista ja Palkasta

30.11.2020
Oikeastaan yritykset maksavat enimmät kulut yhteiskunnassa koska he rahoittavat palkallisensa, sekä ilman heitä, palkallinen ei saisi maksettua hänen verojaan. Tavallaan yritys maksaa palkallisensa verot, koska palkallisella ei olisi niitä veroja, jos hänelle ei maksettaisi palkkaa, millä maksaa veroja ja mistä maksaa veroja. Ja toisaalta ilman työntekijää ei olisi yritystä joka tuottaisi rahaa. Ilman yritystä ei olisi työpaikkaa eikä ilman työntekijää työtä ei tehtäisi. Vaikea selittää.

Suomen Telluslainen

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti

Riimu 232 Pohdintaa Elämän Merkityksestä

29.11.2020
Itsensä tunteminen on oikeastaan itsensä tiedostamista. Huomata ja tunnistaa niitä asioita itsestään. Kuten että minkälainen on, mitä tahtoo elämältä jne. ja ne pienet asiat kertovat sen, kuka on. Minuus koostuu monista asioista. Ei ole yhtä suurta totuutta minusta itsestäni, vaan se muodostuu monista totuuden rippeistä. Ei ole yhtä suurta totuutta, jonka voi saavuttaa vain jonkinlaisen buddhalaisen meditaation ja valaistumisen kautta. Voi toki joku senkin kautta tutustua itseensä, tai ainakin sen hetkiseen itseensä. Mutta omasta mielestäni prosessi on oikeastaan aika normaalia arkea eikä mikään suuri ihme mikä valaisi ja saisi aikaan jonkinlaisia hallusinaatioita ja näkyjä että taivas aukenee ja jumala puhuttelee juuri sinua henkilökohtaisesti, joka kertoisi sinulle kuka olet ja mikä on syysi tässä maailmassa. EI. Vaan se on tylsä ja arkinen asia, mikä kuitenkin tuottaa iloa; antaa syytä ja merkitystä elämälle. Sinä itse kerrot itsellesi sen, kuka olet. Sinä itse, kertoo sen sinulle. Oikeastaan ilman tätä tietoa on hukassa elämässä. Tai näin voisi ajatella. (Minun kokemus maailmasta, ei ole totuus maailmasta. Ja että, muutkin voivat olla oikeassa, en ole kaikkitietävä). Mutta tämä tieto helpottaa elämää, kun tietää, mitä itse tahtoo elämältä. Ja sitten kun tietää mitä tahtoo elämältä ja saavuttaa sen, tai kun työskentelee sitä kohti, elämä tuntuu merkitykselliseltä. On jokin aito merkitys elämälle, syy ja tarkoitus, ja se on oma itse. Se on jokin kantava voima. Jokin mikä saa jatkamaan huomiseen, jokin mikä saa sekoilun päättymään, jokin mikä sulkee entisen ja avaa uuden.
On myös otettava vastuu omasta elämästä ja tulee pohtia miten voi hyödyntää yhteiskuntaa tavotteiden saavuttamiseksi? Miten saan yhteiskunnan palvelemaan minua? Yhteiskunnan kelkasta on vaikea hypätä pois, koska he sekaantuvat kaikkeen ja vaativat kaikkea ja kaikessa ollaan riippuvaisia heistä ja heidän asioista. En tiedä kodittomuudesta. Mutta itsestä huolehtimisesta tulisi tulla myös merkityksellistä. Tämä vaatii itsensä arvostamista sellaisena kuin on. Uskoo, että on ansainnut hyvinvoinnin, on ansainnut onnen. Myös omasta elämästä huolehtiminen tulisi olla tavoite ja elämän syy mitä elää, tulisi antaa merkitystä elämälleen. Kun elää unelmaansa tai tavoittelee unelmaansa, elämä on merkityksellistä. Tästä tulee kehä, joka johtaa kasvavaan hyvinvointiin ja onneen. Omalle itselle tällä on myös vaikutusta, ne ruokkivat toinen toistaan; se on kehä. Tämän kehän voisi nimetä onnenkehäksi; se antaa sitä, mitä sinne heittää. Heitä itsesi sinne, ja löydät itsesi. Hyppää sen kyytiin, se kuljettaa sinut hyvinvointiin ja onneen. Se kasvattaa itse itseään; hyvä elämä ruokkii hyvää itseään ja hyvä itse ruokkii hyvää elämää. Lyhyesti, hyvinvointi luo hyvinvointia. Syötä kehään hyvinvointia ja saat hyvinvointia.
Kun oppii tuntemaan itsensä ja löytää paikkansa ihmiskunnassa ja siinä yhteisössä missä elää. Tietää paikkansa. Tämä antaa syytä ja tarkoitusta elämään. Halu ja tahto elää tulee tulla itsensä sisimmästä; tämän saa siitä, kun tietää mitä tahtoo elämältä. Tästä pääsemme myös identiteettikysymyksiin. Kuka on, mitä haluaa jne. Mistä unelmoi? Itsensä hyväksyminen sellaisena kuin on. Se on hyvä alku. On kysyttävä itseltä, että oletko oma aito itsesi vai jotain mitä esität muille? Kenelle elät? Entä tuleeko tuntea itsensä ennen kuin voi hyväksyä itsensä? Vai tiedämmekö jo keitä olemme ja se vain tulee hyväksyä? Hyväksynnän kautta tarkastelee itseään, hyväksyy sen, mitä löytää.
Itsensä tunteminen lähtee siitä, että tiedostaa asioita itsestään. Huomaa että kuka on, mistä pitää, mitä tahtoo elämältä; Itse olen kiltti ja tahdon auttaa ihmisiä ja tahdon hyvää ihmisille. Mutta toisaalta tahdon ihmisten vapaasti tienaavan ja yrittävän, ilman, että on liian avualiasta yhteiskunnan toimesta. Kannat itse vastuun omasta elämästäsi tiettyyn pisteeseen asti. Eli jos mokaat, maksat itse hinnan etkä vaadi sitä muilta.
Itsensä voi löytää vain itsestään. Syyn elämään voit antaa vain sinä itse. Se löytyy sinun sisimmästäsi.

Suomen Telluslainen

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti

Riimuja Toiminnasta ja Tilasta

Ihmiset perustavat omia paikallisia telluslaisia yhteisöjä ja yhdistyksiä joita he hallinnoivat yhdessä. Heidän toimintansa perustuu näille elementeillä mitä olemme kirjoittaneet tänne ja muualle. Eri telluslaiset yhteisöt ja yhdistykset tukevat toisiaan niin taloudellisesti kuin muutenkin mutta ensisijainen vastuu yhdistyksellä itsellään. Tarkoitan sitä että maan ja tilojen ostossa toiset yhdistykset voivat lahjoittaa rahaa ja tavaraa uudelle yhdistykselle. Tilat ovat yhdistysten omaa omaisuutta. Voidaan myös tukea muutenkin jos jonkin yhdistyksen toiminta on heikentynyt.

Ajatus on myös siinä, että muutkin telluslaiset kirjoittavat sisältöä uskoomme, kuten runolauluja, shamaanirumpuja, esiintyjiä, kuten joikaamista, shamanisointia ja kanteleen soittoa, ja muiden soitinten soittoa, kirjoja, tarinoita missä meidän uskojemme eri jumalia, henkiä, haltijoita, tonttuja. Koruseppiä, taidemaalareita, veistäjiä, kirjailijoita, tatuoijia. Rukousten ja loitsujen kirjoittamista; riimuilla ja uskomme symbolin koristeltuja rakennuksia, saunoja, kankaita, vaatteita, kangasmerkkejä, hihamerkkejä yms. Itse en pysty kaikkeen joten tätä on toteuttava yhdessä.

Nyt menemme siihen mitä näiltä Pyhiltä Tiloiltamme on löydyttävä ajansaatossa. Nämä voitaisiin rakentaa talkootyönä, kuten myös kasvukauden kasvimaan ja puutarhan hoito. Jos tilalla metsiä niin siellä voidaan käydä metsällä, poimimassa marjoja ja sieniä. Metsästyksessä noudatamme vuoden kiertoa, eli ensimmäisenä vuonna metsästetään tiettyjä lajeja, ja sen jälkeisenä vuonna ne taas ovat rauhoitettuja, jotta kannat kasvavat suuremmiksi, ja vuoden tauon jälkeen metsästetään taas uudelleen samoja lajeja. Kuitenkin niin että joka vuosi voi metsästää jotain. Villipetoja metsästetään muinakin aikoina. Ajatus on että me emme kuitenkaan metsästä metsää sellaiseksi ettei villipedoille jäisi ruokaa, he ovat ensisijaisia saamaan saalista, he elävät metsässä. Me emme saa viedä heidän kaikkia tai enimpiä ruokia. Oltava metsä alue missä on eläimille uhraus alttari, eli teline minne viemme ruokaa eläimille syötäväksi.


Tilalta löydyttävä

Hiisi, eli pyhä rakennus missä seita-alttari.
Kasvimaa.
Aitta rakennukset kesäläisille, oltava myös pieni tulipesä jotta voi tarvittaessa asua talvella. Hyvin lämpöeristettyjä. Suunniteltava käytännöllisesti ja järkevästi. Voisi olla vaikka neljä vuodepaikkaa.
Asuntoauto ja telttapaikat.
Ruokasali.
Sauna.
Päärakennus, missä suuri keittiö ja kirjastohuone. Työhuone, makuuhuoneita jonkin verran, tupa.
Puutarha, Puutarhassa vietto paikka.
Laavu
Nuotio Kokko paikka
Varasto
Mansikka, vadelma, herukka, karviaispensaat ja hedelmäpuita
Perunaa, lanttua, punajuuri maat. Tai niitä ruokia mitkä menevät käyttöön ja mitkä syödään. Lanttua ja punajuurta on ilmeisesi ennen yleisesti kasvatettu Suomessa, joten siitä sain tämän päähäni; mitä syyskekrissä on ollut tapana tarjota on ollut lanttu ja punajuuri lihapullat.
Kasvimaalla myös vaikka ja mitä muuta, mitä on hyvä kasvattaa. Ja mitä voi kasvattaa.

Olisi myös hyvä olla permakulttuurin omainen kasvimaa alueella.

Nämä ovat tämän hetken alustavia ajatuksia asioihin liittyen.

Suomen Telluslainen

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Ajatuksia Kekristä

Pitkä Hajanainen sepustus Kekristä ja sen viettotavoista ja perinteistä sekä yleisiä ajatuksia aiheeseen liittyen, Ajatus kokooma. Jos joku saa tästä jotain ajatusta omiin asioihin ja juhlien viettoon niin hyvä. Aikoinaan näistä ajatuksista on ajatuksissa kirjoittaa kirja. Tietenkin siistitty ja järkevämmin jäsennelty. Tietenkin tässä kirjoitusasussa tulee esiin persoonani mikä voi näyttäytyä kaaoottisena hulluutena muille ihmisille. Nämä on kopioitu omista some kanavistani mitä olen kirjoittanut, ja ne ovat olleet erillisiä kirjoituksia; osa vanhempia missä on vasta ollut jonkinlaista ajatuksen juurta, mitkä sitten ovat kehittyneet pidemmälle ja saanut enemmän muotoa.

Kekri
Kekripata, mikä voi olla liha, kala, kana, kasvis, vegepata, mikä vain itselleen sopii. Mielessä on ollut myös ajatus siitä että arkikekri olisi joka viikko ja sitten olisi suurempia kekrejä, Ukonkekri, Akankekri, Pekonkekri, Marraskekri, joulukekri, kevätKekri, AhdinKekri, TapionKekri yms. Kekri olisi yleisnimitys Pyhälle päivälle tai ajanjaksolle. Ja kekrissä olisi jokin perinne, kuten pataruoka, leivoksia, saunomista, yhdessä vietetty aika, kokoontuminen, ruokailu, yhteislaulu, tanssi, puheita, vainajien muistopäivä yms. Keväisin kun luonto herää kukoistukseen voisi olla jokin syntymäjuhla? AhdinKekrissä syötäisiin kaloja yms. TapionKekrissä metsäneläviä, yms. Syyskekri, talven kekri, kevään kekri, KesänKekri. Näiden lisäksi jumaluuksien Kekrit, Akan ja Ukon naimisiin meno kekri? Jne jne syyskekrin aikaan voisi olla niin että ravintolat ja muut voivat tarjota ilmaista ruokaa ihmisille. Tai ainakin meidän uskomme ravintolat, sekä meillä on omat soppatykit missä tarjoamme ilmaista ruokaa ihmisille torilla syyskekrin aikaan. KeväänKekrissä, syntymäkekrissä Ukko ja Akka luovat elämän ja siitä liitosta syntyy kesä? Jäiden sulamista tulee juhlistaa jotenkin?

On myös oltava kamppailupäiviä/tilaisuuksia jolloin jäsenet ottelevat eri lajeissa keskenään. 

Joulupata
Kekripata
kevät, suuri yö, suuri päivä, kekripata
juhannuskekripata
syyskekri kekripata
Kekri viikko.
Voi käydä myös töissä näinä päivinä.
Viikon aikana saa syödä lihaa, maito ja kananmunatuotteita.
Lihapäivät ovat kahden päivän välein.
Eli päivä 1 syödään vuohea ja syödään sen maitotuotteita.
Päivä 2 syödään kasvispainotteisesti. Lisää liharuokia ei valmisteta vaan syödään eilisiä jos jäljellä.
Päivä 3 syödään kukkoa ja kananmunista valmistettuja tuotteita.
Päivä 4 syödään kasvipainotteisesti. Lisää liharuokia ei valmisteta vaan syödään eilisiä jos jäljellä.
Päivä 5 syödään jotain juhlavaa, saa olla vuohea, kalaa, kanaa, kukkoa, vuohen maitotuotteita. 
Kekristä alkoholi pois.

Humalan viljelyä jotta jouluksi joulu olut. 
Syysloman voisi uudelleen nimittää Kekriksi. Siihen valmistauduttaisiin koulussa, tietenkin vapaaehtoisesti oppilas voi osallistua juhlaan. Päivää ennen Kekrin alkua koulussa syötäisiin jotain juhlaruokaa ja vietettäisiin jotain juhlallisuuksia, jokin tapahtuma, ja kekrin jälkeen taas syötäisiin kouluunpalun juhlaa kekrin loppumisen kunniaksi.
Olen saanut mieleeni että Kekrinä syötäisiin pataruokaa mikä hyvin haudutettu, sisältö voi olla omien tottumusten tai tapojen mukaista, vegaanille vegaaninen pata, lihansyöjillä liha pata. Pääasia on se että ruoka on pataruokaa mikä haudutettu hyvin. Suomessa tietenkin voisi ajatella että perunoiden kanssa. Myös marjoja ja sieniä olisi hyvä hyödyntää. Mitä nyt on sesongissa tai mitä itse on viljellyt, kasvattanut, poiminut marjoja tai sieniä. Näin me luomme kulttuuria uskomme ympärille. Kirjoitettu sana on ajatuksia mielestä niin kuin puhekkin. Kekrinä myös voisi viimeistellä kasvimaat ja viljelypaikat talvi kuntoon ensi kesää varten ettei keväällä ole paljoa touhuamista. Tosin en tiedä viljelykausista mutta Kekri viittaa kauden päättymisen. Ehkä jokin Kokko voisi kuulua asiaan ja tietenkin saunominen ja avanto/järvessä kastautuminen.
”Alkujaan kekriä oli vietetty 1. marraskuuta,” kekristä voisi tehdä virallisen vapaapäivän tai siten että olisi parempaa ruokaa saatavilla. Ravintolat ja muut tarjoaisivat ilmaisen ruuan tänä päivänä kaikille sitä tahtoville. Maksaminen olisi vapaaehtoista?
”Lammaspaisti oli tyypillinen juhlaruoka, jota syötiin maanhaltijan kunniaksi ja jota syömään kutsuttiin suvun vainajatkin.[9] Pitopöydässä saattoi olla kekripyöryköitä eli lihapyöryköitä, joita oli jatkettu esimerkiksi punajuurella. Nauriitakin syötiin. Ruokaa tarjottiin myös hengille ja tontuille.”
”Karja tuotiin kekrinä laitumilta sisälle ja osa teurastettiin talven varalta. Kekrin juhlintaan liittyivät saunominen, uhraukset, kokkotulet ja tukevan syömisen lisäksi runsas juominen. Kekrinä muisteltiin esi-isiä, tulevaa ennustettiin ja henkien ajateltiin liikkuvan maan päällä. Kekrin juhlinta alkoi yleensä aamusaunalla, jotta vainajille tai tontuillekin jäi aikaa kylpeä. Vasta heidän jälkeensä talon väki saunoi. Saunassa ei syöty tai juotu, vaikka se on muuten elimellinen osa kekriä.
Kekrinä juotiin tukevasti, ja tämä tapa oli eräänlainen viljauhri. Kun satoa käytettiin huoletta, niin ajateltiin siten olevan lupa odottaa hyvää satoa seuraavanakin vuonna. On olemassa kaikenlaisia kekriin liittyviä sanontoja siitä, kuinka isännän pitää olla humalassa kekrinä, koska muuten ei seuraavana vuonna tule satoa tai se on huono. Liikaa ei siltikään sopinut humaltua. Jos seuraavana kesänä ruis oli lakoontunut, tiedettiin että isäntä oli sammunut humalluttuaan liikaa kekrinä.”
Meidän uskossamme tuon juomisen voi unohtaa. Sen sijaan juotaisiin mehua ja syötäisiin kunnon ruokaa, jos tahtoo juoda niin itse pantua olutta ja viiniä kuitenkin niin ettei humallu liikaa. Ajatus on perhe juhlassa eikä missään päätäyteen ja baanalle.
Olen myös saanut ajatuksia siihen että yhteisöllä olisi omistuksessa maatila ja palsta minne he menisivät kesäisin viljelemään maata ja sitten palaisivat kaupunkeihin kouluun ja töihin syksyllä tai loman loputtua. Syvemmällä Syksyllä taas olisi sadonkorjuu juhla, eli Kekri milloin he jälleen kokoontuisivat maatilalle viettämään Kekriä. Ja tämä olisi luvallinen loma viikko yhteiskunnallisista velvoitteista.
Akankekri keväisin jolloin poltetaan Akanvakoja. Juhannuksen aikaan Ukonkekri. Talvella jokin juhla. Syksyllä sadonkorjuukekri. Kekrissä syödään joko vuohea tai lammasta nauriilla, perunoilla ja punajuuri salaatilla. Leivotaan myös piirakoita.
Väinämöinen kekri perinteet
Voisimme aloittaa siitä että menemme torille Kekrinä tarjoamaan ilmaista pataruokaa ihmisille Kekrin kunniaksi. Ja sitten pyrkiä luomaan viikon mittainen juhlaviikko Kekristä jolloin olisi markkinat ja muuta tapahtumaa. Siellä voisi jakaa yhteisön lehtisiä ja tietoisku lappuja mistä Kekri on tullut ja miten sitä on vietetty, mihin me uskomme yms. Kekrissä voitaisiin myydä satokauden tuotteita. Jos mulla ois paljon rahaa niin tämmöisiin hankkeisiin niitä käyttäisin. Tahtoisin liittää Kekriin pataruuat ja vainajan muistopäivän.
Liha pataruuista jänis tai lammas tai vuohi. En tiedä mistä tämä tahto tulee? Kenties se on Ukon Tahto? Vegaaneille vegaaninen pata. Myös olisi mietittävä jokin leivos, kakku, lätyt, vohvelit mitkä liittää Kekriin. Lättyjä ja viinimarja, mustikka, omenahillolla? Tahto sanoo että alkoholi pois jottei tule mitään ryyppyjuhlia Kekristä, vaikka ne väittävät kirjoituksissaan sen kuuluneen Kekriin. Jos Kekri kestäisi viikon, siihen voisi liittää monia eri asioita. En tiedä olisiko tarvetta joka päivälle jotain juhlaa.
Myös lahjojen antaminen voisi olla hyvä idea. Tähän liittyen voisi tapahtua se että ravintolat ja kahvilat jakaisivat ilmaista ruokaa ihmisille. Ja me jakamassa pataruokaa ja leivoksia Kekrin aikaan toreilla ja turuilla. Itse asiassa tämä olisi yhtenevä linjaus uskomme oppien kanssa, koska rahaa ja ruokaa tulee uhrata nälkäänäkeville ja janoisille. Tämä olisi yritysten ja meidän uhraus ihmisyyden ja ihmiskunnan hyväksi.
Uskomme elämäntavan ja vuoden kierrosta voisi kirjoittaa artikkelin mitä mieleeni on annettu tai mitä mieleni on antanut. Kevätjuhla/kevätkylvöt, Ukonvakat, eli nykyisin tunnetaan juhannuksena, kesäkekri, eli viljelykauden töitä, syyskekri/sadonkorjuu, ja talvella joulukekri. Yhteisö joka asuu kaupungissa tai missä nyt asuu, rahoittaa tätä maatilaa/kartanoa ja sen kasvimaata, missä he käyvät auttamassa kevät kylvöissä, kesän mittaan kasvimaan hoidossa ja sitten syysjuhlassa, syyskekrissä, sadonkorjuu kesäkauden päättäjäisjuhlassa. Talvet voivat elää kaupungeissa, tai missä asuvat, ja käyvät koulua, yritystä ja palkkatyötä. Ja joku tai jotkut asuvat maatilalla/kartanossa talven ja ylläpitävät rakennuksia, päätaloa, aittoja, hiisiä, ruokailutiloja, varastoja ja tätä toimintaa rahoittaa koko se yhteisö joka omistaa tilan, maksetaan siemenet, ylläpidosta, ja kesäisin jaetaan työtehtävät kun tullaan tilalle elelemään omien aikataulujen mukaisesti. Tilalla voisi olla aittoja minne kaupunkilaiset voivat mennä kesäksi vieraillessaan lomansa ajaksi kun tulevat elämään luonnonmukaista elämää maalle joksikin aikaan heidän omien aikataulujensa ja mahdollisuuksien mukaisesti. Myös jouluna voisi vetäytyä tänne maatilalle/kartanolle juhlistamaan joulua. En tiedä miksi tätä maatilaa/kartano kompleksi voisi nimittää? Tilalla voisi olla myös eläimiä jotka soveltuvat siihen, kuten kanoja ja lampaita? Sadonkorjuussa annettaisiin myös sadosta osuus talkoihin osallistuneiden kesken. Ja tuotteita säilöttäisiin yms. Tulisi olla perunakellareita.
Joka viikkoiseen arkikekriin voisi liittyä ulkoilu maastossa, eli patikointi ja siellä tulien poltto sekä saunominen. Tai ylipäätään olla vaikka kotipihassa ja polttaa kokkoa missä paistaa ruuan. Jos asuu kaupungissa, voi polttaa joitain kynttilöitä, vaikka tuoksu kynttilöitä, tai sitten sähkötuikkuja, jumalat ymmärtävät merkityksen. Voisiko lisätä Urheilun? Kekri alkaisi saunomisella perjantai iltana ja päättyisi saunomiseen sunnuntai aamuna? Arkikekriin voisi liittyä jonkinlainen paastoaminen kuten ettei juo alkoholia tai syö lihaa? Tai sitten niin päin että vain Kekrin aikaan saa syödä lihaa, kalaa, kanaa, kananmunia ja maitotuotteita? Niin se on. Vain kekrinä saa syödä lihaa, kalaa, kanaa, maitoa, maitotuotteita. Ukko antaa myös ymmärtää ettemme tahdo juoppoja yhteisöömme pilaamaan uskomme mainetta. Uskossamme on myös alkoholille se sääntö että vain ruokailunyhteydessä ruokajuomana saa käyttää alkoholia, aina on syötävä jotain ennen kuin juo annoksen. Sekä hän antaa ymmärtää että eläinkunnan tuotteiden kulutusta tulee laskea joten on vain juhlapäivät, eli Kekrit, milloin saa käyttää eläinkunnan tuotteita, mieluiten yhteisön jäsen on teurastanut eläimen tai vastaavan lausumalla teurastaessa että henki jumalille, liha ihmisille. Jos tämä ei mahdollista niin voi ruokailun aloittaessa sanoa että liha ihmiselle, henki jumalille. Voi sanoa myös syönnin jälkeen jos unohtanut loihtia ennen syöntiä. Tästä mä tykkään, mitä mieleni antaa tai mitä mieleeni annetaan. Mitä opetusta saan asioihin liittyen. Beltane ja samhain on myös meidän uskontomme juhlia mutta niillä on vain eri nimitys ollut kelttiläisessä kulttuurissa. Voimme tietenkin omaksua joitain perinteitä ja tapoja heiltä, kuten ruuat, kokon poltto ja muu, mitä myös täällä harjoitettiin. He taas voivat ottaa meistä vaikutteita ja me heistä. Itselle annettu vahvasti opetusta pataruuista, olisi kekripata, joulupata, juhannuspata, juhannuksen nimitys tulisi muuttaa toiseen, sen alkuperäiseen muotoon mutten ole saanut opetusta miksi sitä tulisi kutsua. Ukonjuhla se alkujaan on ollut Ukko ylijumala kunniaksi. Mutta miksi lie nimittää. Ukonkekri?
Suomen Telluslainen

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Kannanotto Talouteen ja Muu Rönsyily

Kuinka paljon teurastamo ja mylly eroavat toisistaan? Kuinka paljon vaaditaan tuotteen tuottamiseen ihmisiä, energiaa, rahaa? Kummassa on enemmän työvaiheita? Kumpi on raskaampaa teollisuutta? Kumpi työllistää enemmän? Minusta työllistäminen ei voi olla pääarvo vaan kustannustehokkuus ja energian kulutus ja kevyempi tuotanto. Työllistyä voi muillekkin aloille. Ihmiset menevät sinne missä on työtä. Hetki voisi työttömyys kasvaa mutta ne suuntautuisi muualle työttömyyden jälkeen kun hakeuduttaisiin toisiin töihin. Ja me emme hae tämän hetken vaikutuksia työllisyyteen ja talouteen vaan tavoitteet on kymmenen vuoden päähän. Tekisimme hallitun laman mikä nostaisi talouden vahvemmalta pohjalta uuteen nousuun. Vaikuttaa siltä että jonkinlainen lama on tulossa, joten mieluummin selviytyy siitä voittajana ja pohjustaa tulevaisuuden hyvin, jolloin lama lyhennetty ja äärimmäinen pohja väistettäisiin. Nyt muutama kymmenen miljardia lainaa ja oikeat sijoituskohteet ja sitten maksellaan niitä sotakorvausten omaisesti takaisin vuosi sata ja palataan lamasta entistä vahvempina takaisin. Talvisodan henki on löydyttävä. Tämä talous tilanne on meidän sukupolven talvisota minkä hintoja maksetaan joko hyvällä tai pahalla. Vapaaehtoisesti tai pakon edessä. Joko itsenäisesti tai EUn sanelemana. Isoja sijoituksia perusinfraan, se on selkäranka niin kuin jääkärit ja yritykset ja työläiset. Tulisi tehdä sijoituksia uusiin poliisiasemiin, uusiin vankiloihin, terveydenhuoltoon, korkeakouluihin, hampputeollisuuteen, lääketeollisuuteen, kasvikunnanteollisuuteen ja kehitystyöhön, tukien lakkautus medioille, Ylen yksityistäminen, rankkaa ja laajaa tukien lakkautusta yhdistyksille ja yrityksille, työllisyys ja yritys verotuksen rukkaamista, kulttuurialan verohelpotuksia, eläinkunnan tuotteiden omavaraistamista ja tukien uudelleen kohdentamista ja että kaikki eläinkunnan tuotanto tuotetaan Suomessa Suomen maatiaisroduista ja niiden kehitys työ eettisiin ja kestäviin ratkaisuihin, maataloustukien kohdentaminen kasvikunnan tuotteiden kehitykseen ja tuotantoon, ydinvoimaan lisää rahaa, ohjusten kehitystyöhön, armeijan uudistuksiin rahoitusta ja kehitystyötä. Kannabiksen laillistaminen. Turismin tukeminen, eli majoituspalveluiden vero helpotuksia, jotta maahan tulisi matkailijoita ulkomailta kun olisi halvat hotellit ja yöt. Kulttuurin kohentaminen niillä verohelpotuksilla jotta olisi jotain miksi tulla Suomeen matkailemaan. Uusien rakennusten laatua korkeammaksi parantamalla energiatehokkuutta ja kestävyyttä. Lailla varmistettua.
Perusinfra kuntoon, se maksaa itsensä takaisin.
Suomi tarvitsee Suomalaisia ratkaisuja, nämä minun pakanallisen maailmankuvan ratkaisuja. 

Suomen Sini-Vihreä Telluslainen

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Puu Paperi Ja Hamppu

Mun mielestä se on typerää ylimielisyyttä että meille sanotaan että ennemmin kaadetaan puuta ja metsää siihen että voimme pyyhkiä sillä itsemme ja vedetään sitten se vessanpöntöstä alas, tai niistetään nenä ja nakataan paperi roskiin, tai että tuotetaan siitä paperi lehti missä jotain julkkisjuoruja tai kertakäyttö sanomalehti mikä sitten nakataan paperi kierrätykseen tai saunan tai leivinuunin pesään, kun kaiken tämän voisi tuottaa hampusta minkä tuotto tapahtuu kesän aikana kun taas puiden kasvuun menee se kymmenen vuotta + luonto köyhtyy. Tässä nykyisessä touhussa ei ole järkeä. Käykää allekirjoittamassa hamppu puolueen kannatuskortti. 

Suomen Telluslainen

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Yhdistyksien Tuista

Me lakkauttaisimme taloudellisen tuen monilta yhdistyksiltä, mutta samalla asetamme kansalais-tulon ehdoksi kansalaistyön kansalais-yhteiskunnassa jotta olisi oikeutettu kansalais-tulon. Tämä työllistäisi ja tukisi yhdistysten toimintaa tarjoamalla ilmaista työvoimaa, sekä tämä lisäisi hyväntekeväisyys työtä tekevien määrää ja aktivoisia palkkatyötä vailla olevia ja ylläpitäisi heidän työkykyä sekä pitäisi yhteiskunnassa mukana. Olisi myös harkittava riittäisikö aktiivinen kamppailu-urheilu tai muut urheilu harrastukset kansalaistuloon vai tulisiko olla jokin erillinen tuki siihen jos panostaa siihen huolella? Tai pyrkii ammattilaiseksi? 

Suomen Sini-Vihreä Telluslainen

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Riimuja Metsästyksestä

Tiedän ettei nämä ajatukset saa kannatusta monissakaan piireissä mutta ajattelen tämän tarpeellisuuden luontomme ja sen monimuotoisuuden turvaamiseksi, sekä petoeläinten pitämiseksi metsissä eikä ihmisten joukossa.

Meidän tulisi myös tehdä metsästys rajoituksia kuten että jäniksiä saisi metsästää vuoden välein, eli vuosi metsästystä, vuosi taukoa ja sitten taas vuosi metsästystä ja vuosi taukoa ja mentäisiin tuolla syklillä. Samaa sovellettaisiin hirvieläimiin, metsäkanalintuihin ja muihin eläimiin ja lintuihin.
Sen voisi jakosttaa koskemaan eri eläimiä eri vuosina, esimerkiksi; Ensimmäinen vuosi metsästetään vaikka jänistä ja kaurista, seuraavana vuonna peuraa metsäkanalintuja ja hirviä, sitten taas peuraa ja jänistä yms. Tai jotain vastaavaa.
Karhuja kolmen vuoden välein, sama susien, ilvesten, kettujen, ahmojen ja mäyrien osalta, elleivät ne ole harvinaisia, en ole tarkistanut. En näe järkeä esimerkiksi mäyrien tappaamisessa. Ne käsittääkseni syö pääosin hyönteisiä ja kaivaa tunneleita eikä häiritse ketään muita kuin matoja ja hyönteisiä. Ja kaivelee niitä tunneleita, missä voi asustaa myös muita eläimiä. Joten en tiedä miksi se on välttämättä ammuttava?
Suomi tarvitsee Sini-vihreitä, eli suomalaisia ratkaisuja. Niitä aitoja vihreitä ratkaisuja. 

Lisätkäämme vielä tämä.

Jos tiedätte alueen susista, niin onko järkeä päästää sitä koiraa sinne metsään? Ajatus on että ihminen ei ole vastuussa tästä vaan se susi kenen reviirille mennään metsästämään. Ja kaiken lisäksi sinne mennään metsästämään sen suden ravinto jotta ihminen saisi ampua ja syödä sen vaikka kaupassa on ne ihmisille tarkoitetut ruuat mitä tuotetaan teollisessa mittakaavassa. Ja tämän ravinnon vähyyden seurauksena sudet tulee pihaan ja sanotaan sitä häiriköksi. Metsästäjät ovat luoneet tämän tilanteen. Kuka on se todellinen häirikkö?

Suomen Sini-Vihreä Telluslainen

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti