Suomen Karja ja Maatalous
Suomen karjaroduista tulee kehittää uusia karjarotuja niin maidon tuotantoon kuin pihvin tuotantoon.
Karjaa täytyy ruokkia eri kasveilla ja tutkia sen vaikutusta karjan maitoon, sen ravinteisiin, sen tuotantoon sekä tutkia miten se vaikuttaa heidän lihaansa sekä tutkia miten se vaikuttaa karjan hyvinvointiin ja veriarvoihin.
Toiselle karjajoukolle syötetään soijaa ja muuta rehua ja toiselle ryhmälle hamppua. Ja sitten tutkitaan miten ne vaikuttavat heidän maitoonsa, heidän lihaansa sekä heidän vereensä ja ruumiseen ja hyvinvointiin.
Yhdessä ryhmässä karja lisääntyy omatoimisesti eikä niitä pakkosiitetä ja kun Lehmä tuottanut jälkeläisen ja se on vieroitunut emostaan itsenäisesti, niin emosta tehdään lihaa ja silloin tutkitaan sen lihaa, veriarvoja ja lihan ravinnepitoisuuksia ja sen koostumusta. Sitten on ryhmä missä lehmä ei saa vasikoita ja tutkitaan sen veriarvoja sekä lihan ravinnepitoisuuksia ja koostumusta. Sitten aiemmin esittämäni tutkimus missä tutkitaan karjan ravinnon ja rehun tuottamia tuloksia lihaan ja maitoon ja veriarvoihin ja ravinnepitoisuuksiin.
Yhdessä ryhmässä tutkitaan lehmän maitoa kun se on saanut jälkeläisen, sekä lehmää joka ei ole saanut vasikoita ja tutkitaan sen maitoa. Tosin tuottaako lehmä maitoa jos se ei ole saanut vasikoita, nykyään sekin voi olla mahdollista.
Myös karjan hyvinvointia tulee tutkia.
Karjan metsälaiduntaminen tulee mahdollistaa ja nautaa tulee kannustaa siihen. Tätä ja sen vaikutuksia karjaan tulee tutkia ja tehdä mittauksia heidän veriarvoihin, maidontuotantoon, maidonlaatuun sekä lihaan. Sekä tutkittava mitä karja syö metsässä. Ja näiden vaikutusta karjaan tulee tutkia.
Jos karja syö rehuna hampun kukintoa ja lehtiä, niin voimme hyödyntää hampun kokonaisuudessaan hyödyntäen varret kuituna tai paperintuotantoon, jolloin myös metsiä ei tarvitse kaataa turhaan kertakäyttöpaperiin kuten vessapaperiin sekä jos karja syö lehdet ja kukinnon, niin se kuulostaa aika hyvältä diililtä. En ole tietoinen käytetäänkö varret paperin ja kankaiden kuitujen tuottoon, tai syökö karja hampunkukintoa ja lehtiä, että saavatko he niistä ne ravinteet mitä he tarvitsevat tuottakseen laadukasta maitoa ja lihaa sekä saako se voimaan karjan hyvin. Mutta jos olettamukseni on oikea, eli että karja syö kukinnon ja lehdet ja varsista tehdään kangasta ja paperia, niin tämä järjestely, eli hampun hyödyntäminen on mielestäni paljon järkevämpää, ekologisempaa ja kestävämpää monin eri tavoin siihen verrattuna että kasvatettaisiin erikseen rehu ja puut jotta saisimme paperia ja rehua eläimille. Tämä laskisi viljelyllyn maa pinta-alan laskua sekä laskisi painetta hakkauttaa metsiä paperiksi. Tämä on tietenkin uhka eri markkinoille sekä se laskisi työllisyyttä hetkellisesti kun markkinat keskittyisivät yhdelle toimialalle ja se muodostaisi uudet markkinat. Tai oikeastaan rehu ja paperi tuotantojen markkinat yhdistyisivät ja loisivat yhdet suuremmat markkinat. Paperiteollisuus voisi itse sijoittaa rahaansa tähän hampun hyödyntämiseen. Meidän tulee tuoda eri vaihtoehtoisia tuotantotapoja ja materiaaleja eri tuotteille kuten metsäteollisuuden tuottamalle paperille. Suomi on pieni maa ja tarvitsemme järkevämpiä ratkaisuja riippumatta siitä mitä suuremmat maat tai naapurimaat tekeävät ja meidän tulisi rohkeasti kehittää yhteiskuntaamme kestävämpään ja järkevämpään suuntaan mistä myös itse hyötyisimme.
Kotimaisen rotukarja tuotanto ruokittuna kotimaisella hampulla sen sijaan että ostettaisiin amazonia kaatavaa soijaa. Tosin en tiedä tai usko että Suomeen tuodaan Brasilialaista soijaa vaan se tuodaan jostain muualta.
Me emme tekisi työtämme kansan yleisen suosion vuoksi vaan siksi mikä on järkevää, mikä on oikein, mikä on oikeudenmukaista.
Suomen Telluslainen
