Riimuja Menneisyydestä osa 60

18.1.2019
Mikä tuomari minä olisin? Minäkö tuomitsisin ihmisiä? Kuka minulle sellaisen vallan olisi langettanut ja antanut? En tahdo maailmaa, tahdon vain olla oman elämäni herra ja hallita itseäni. Armo on kaiken a ja o. Jumalan rakkaus on lankeava yllenne ennen kuin ajat loppuvat. Me emme saa tuomita ketään; me emme ole tuomareita vaan opettajia ja henkisiä oppaita ja opastamme ihmisen hänen oman totuutensa ääreen; oli se sitten kristillistä tai islamilaista tai buddhalaisuutta. Me analysoimme ihmisiä ja johdatamme hänet hyvinvointinsa lähteille emmekä tuomitse heitä heidän tekojen puolesta, sillä teot puhuvat ihmisen henkisen puolen asioista; eli voivatko he hyvin vaiko pahoin; sitä henkilö säteilee mitä hän on sisäisesti ja sitten hän heijastaa tätä ulkomaailmaan ja tämä sitten ruokkii hänen sisäistä maailmaa; sisin on iloton niin tuskin elämäkään on iloista ja hyvinvoivaa. Älkääkä tekään tuomitko meitä; me emme tuomiste teitä; jos olette jumaluskossa niin tuomitseminen on jätettävä Jumalallenne; vai opettaako teidän pyhät kirjoituksenne sen, että on teidän tehtävänne tuomita ihmisiä? Jättäkää työ Jumalalle; Hän tietää parhaiten. Hän on paras käännyttäjä; Hän on ainoa käännyttäjä. Näin saatte rauhanne ja tukenne ja turvanne. Ihminen kyllä kääntyy Jumalan tahdosta ilman teidänkin työtänne. Teidän ei tarvitse julistaa ja käännyttää; jättäkää se Jumalalle sillä Jumala tietää parhaiten.
Uskonto ei ole lapsia varten, vaan aikuisia varten; sillekkin on tarvetta ihmisillä; ei ehkä kaikille mutta joillekkin. Uskonnollisessa hurmoksessa voi ajatella toisin; joillain ei yksinkertaisesti ole tarvetta uskonnolliselle ajattelulle tai elämälle, vaan he tulevat toimeen ilmankin; älkää silti tuomitko heitä sillä ainoan tuomion voi antaa Herra, sinun Jumalasi.
Syökää sitä ruokaa mitä esivanhempanne söivät, syökää paikallista älkääkä tukeko suuria monikansallisia suuryrityksiä sillä he ovat tuhova maailman sellaisena kuin sen tunnemme; ostamalle heiltä edes silloin tällöin te edistätte heidän maailman tuhoamista. Eläkää paikallisesti. Olkaa siellä missä olette; rakentakaa elämänne sinne minne tahdotte, mutta pysykää siellä missä olette.
Tehkää hyviä töitä ja tekoja ja voittakaa ihmisten luottamus puolellenne ja tulkaa tunnetuiksi hyvinä ihmisinä. Mitä enemmän kylvätte hyviä töitä ja tekoja, sitä enemmän niitätte hyvää satoa ja saatte osaksenne taivaan lahjat ja suuren palkinnon; mutta muistakaa, tehkää sitä itsellenne; te itse hyödytte siitä, muutenhan te ette mitään hyvää tekisi ellette siitä jotain saisi. Niin turmeltunut on ihminen. Mutta kyllä meidän tulee uskoa ihmisten yleiseen hyvyyteen. Ihminen kasvatetaan mihin hän kasvaa. Hän on kasvatuksen ja elämänkokemustensa summa; sille on jokin ulkoinen tekijä joka on edesauttanut hänen käsityksiään; ihminen on altis vaikutuksille ja ympäristölle ja tätä pyrimme muokkaamaan kylvämällä ympärillemme hyviä asioita ja iloisia asioita, jotta meidän sisäinen maailmamme voisi hyvin. Jos kaikki olisivat peruspositiivisia ja hyvinvoivia ja kylväisivät tätä ympärilleen niin silloin maailmakin olisi parempi paikka. Älkää katsoko sanoja vaan tekoja; sanoja ette näe, mutta teot te näette. Mitä kuuleminen auttaa? Todistaako ne jotain vai puhuvat huuhaata? Puhukaa tunnuksellisia sanoja, no ei, puhukaa mitä tahdotte kenen kanssa tahdotte; se ei ole minun asiani.
En tahdo miksikään suureksi johtajaksi joka johtaa kansaa; miksi tahtoisin sellaista? Ennemmin tahdon rauhallisen elämän maaseudulla ilman mitääm vastuita mistään asiasta; mieluiten pidän huolen omista asioistani. En tahdo tulla häirityksi asioista ja tahdon pysyä vapaana, riippumattomana ja itsenäisenä, ja se ei onnistu jos on jonkun alamainen tai joidenkin ihmisten johtaja; silloin on sidottu alamaisiinsa. Tahdon vain levon ja rauhan. Muuta en ole vailla. Tahtoisin että minulla olisi hyvä olla. Aina on jotain vaivaa ja ongelmaa ja muuta enkä jaksa sitä. Aina on velvollisuuksia ja muiden vaatimusten täyttämistä; en malta odottaa sitä kun muutan maaseudulle ja alan kasvattamaan kanoja ja sikoja ja hommaan koiran lemmiksi vartioimaan tiluksia. Sitten käyn sieni ja marjametsällä ja poimimassa erillaisia muita kasveja joita hyödynnän elämässäni. Toivon, että tällä kirjalla saisi katettua nämä elinkustannukset niin, että saisin velat maksettua ja ostettua maata ja metsää jostain päin Suomea. Se olisi ihanteellista ja siihen olisin todella tyytyväinen; kaikki muu hyvä olisi vain plussaa. Minulla on niin paha olla itseni kanssa. En osaa elää enkä nauti elämästä syvällä sisimmässäni. Sitäkö minä olen paennut koko elämäni; se ei katoa ellei sitä kohtaa; on sovellettava omia oppejani itseeni; on kohdattava nämä ahdistavat ja pahat ajatukset ja tuntemukset; posiitivista on se, että tuntee jotain ja että alkaa ymmärtämään omaa psyykkistä ja hengellistä ja emotionaalista tilaa. Miksi minun tulisi uhrata itseäni muiden ihmisten puolesta? Jeesus on tehnyt jo sen; hän uhrasi itsensä teidän vuoksenne, enkä minä ole Jeesus; minä en ole tie Jumalan luokse; minä olen vain maallinen ihminen joka ajattelee näitä asioita; jos kaipaatte taivaallista pelastusta niin ette ole oikean tahon paikalla, vaan se vastaus löytyy muualta. Minä en tahdo maailmaa, enkä minä sitä muillekkaan anna. En anna valtliutta tai mitään, voin korkeintaa auttaa tai ohjeistaa ihmistä hallitsemaan itseään. Palvelkaa Jumalaa jos niin tahdotte; siihen löytyy vastauksia muualta; ei minulta: Minulta löytää ohjeita vain oman mielensä ja elämänsä herruudessa; tai no ei nyt herruudessa vaan hallitsemisessa, ei varmaan edes sitäkään, jotain mietteitä täältä voi löytää mutten usko että totuutta, ehkä enemmän näkemyksiä miten minä hahmotan maailmaa ja asioita siinä. En tahdo kieltää sitäkään että Jumalaa ei olisi tai että raamatut ja koraanit ovat valhetta; sanon suoraan että en tiedä onko ne totta; joillekkin ne on totta ja joillekkin ei; oma valinta joiden seuraamusten kanssa jokaisen tulee elää itse, minä en kanna vastuuta sinun elämästäsi tai kenenkään muunkaan elämästä. Elän itselleni koska minulla on vain tämä yksi elämä, jotkut jalommat ihmiset, jotka tahtovat auttaa ihmisiä taas saavat luvan nousta niin korkealla yhteiskunnassa kuin haluavat; minä en halua. Tahdon vain lohdun ja rauhan elämääni ja uskon että voin saavuttaa sen vain meditaation kautta, jotkut sanoisivat että kokeile jeesusta, mutta se ei ole tällä hetkellä minua varten, ehkä sitten joskus tulevaisuudessa; kuten voitte päätellä, minulla ei ole tällä hetkellä oikeastaan mitään varmaa elämässäni ja elän mielestäni aika turvatonta ja epävarmaa elämää ehkä nämä ovat minusta itsestäni johtuvia asioita. Että uskoisin asioiden olevan näin ja oikeasti minulla olisi kaikki ihan hyvin ja kuvittelen että asiat ovat huonosti. Itse uskon siihen, että kukin saa uskoa mihin tahtoo, kunhan se tuottaa hänelle hyvinvointia; en itse ymmärrä sitä, että uskoo johonkin asiaan joka ei tuota minkäänlaista hyvinvointia vaan päinvastoin pahoinvointia ja kurjuutta. Ei se ole ihmisen osa tässä maailmassa; siinä ei ole rakkautta eikä armoa, vaan vihaa ja pelkoa. Kääntykää siitä opista pois joka aiheuttaa teille tarpeetonta pahoinvointia; pahoinvointi ei ole elämisen arvoista vaan sieltä on pyrittävä pois. On pyrittävä kasvamaan ihmisenä, persoonallisuutta tulee kehittää. On ok olla outo, jos se vain tuottaa hyvinvointia osapuolille.

Suomen Telluslainen

Kategoria(t): Yleinen Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa