Siirry sisältöön
Riimuja vastuusta, luonnosta, elämäntavasta ja muusta vastaavasta
- Se ei ole tyhmä joka uskoo, vaan se, joka valehtelee. Hän määrittelee teoillaan ja puheillaan oman ihmisarvonsa ja totuusarvonsa. Hänen puheensa ja tekonsa kertovat tarinaa hänen omasta kunniastaan ja häpeästään. Käännä valehtelijalle ja pahanpuhujille selkänne ja antaa heidän velloa omassa häpeässään ja alhaisuudessaan; Älä alenna itseäsi heidän puheidensa perusteella. He alentavat itseään.
- Hän valehteli, en minä.
- Jos joku halventaa ja alentaa sinua, hän halventaa ja alentaa itseään käytösellään. Hän on vastuussa itsestään, sinä itsestäsi.
- Jos joku tekee väärin sinua kohtaan, hän tekee väärin, et sinä. Hän on vastuussa itsestään ja sinä itsestäsi.
- Ihmisiä ei ole liikaa vaan ihmisten elämäntapa on liikaa. Eli ihmisten elämäntapaa tulee muuttaa, ihmistä tulee muuttaa; ihmisten arvomaailmaa ja uskomuksia tulee muuttaa, ja tässä auttaa Oikea Tieto. Totuus. Jos nykyiset poliittiset suuntaukset ja uskonnot olisivat ratkaisu asiat olisi jo ratkaistu; muuttakaamme ainakin itseämme ja omia arvojamme ja elämäntapaamme kestävämmäksi; vai eikö sinun teoillasi ole mitään vaikutusta tai seurauksia ympäristöön ja muuhun; Kiistätkö oman vaikutuksesi maailmaan? Ettei teoillasi ole seuraamuksia? Tai että ne on niin pienet ettei mitään tarvitse tehdä koska se ei vaikuta mihinkään, se on höpö höpö puheita. Miten muutat maailmaa jos et tee mitään muutosta missään asiassa? Sinä olet vastuussa sinun teoistasi, ei maailma tai Kiina tai muutkaan vaan sinä itse. Älä vieritä omaa vastuutasi muiden niskaan. Ole aikuinen ja kypsä ihminen äläkä ylpeä narsisti joka tietää parhaiten kieltämällä tosiasiat. Me kannamme vastuun omista teoistamme joten meidän on otettava vastuuta omista teoistamme. Esimerkiksi ilmasto ja ympäristö kysymyksissä hölmöläiset vierittävät omaa vastuutaan muiden niskaan; Koska kiina sitä niin me tätä. Jos voisimme vaikuttaa kiinan toimintaan niin kyllä me siihen vaikuttaisimme mutta voimme vastata tällä hetkellä vain omista teoistamme. Jos he eivät kanna vastuuta, tulisiko heistä ottaa oppia? Turmella oma pihamme koska joku ei huolehdi omasta pihastaan? Tuhota oma ympäristö ja metsät ja vesistöt koska joku jossain ei huolehdi omista asioistaan ja kanna siitä vastuuta? Onpa hieno ajatusmaailma, ihan aikuisen ihmisen puhetta.
- Henkinen kasvu kateuden ja muun maallisen paheen yläpuolelle. Keskitytään omaan hyvään ja sen kehittämiseen eikä vain nähdä muiden hyvää kateellisesti vaan ajatellaan että hyvä, että hänellä on hyvä.
- Älä vertaa siihen elämääsi mitä jollain muulla on vaan siihen mitä sinulle ei eilen ollut. Näe kehitys, näe oma hyväsi ja keskity sen kasvattamiseen. Mitä merkitystä muiden hyvällä on kun et siihen voi vaikuttaa eikä sinun siihen tarvitse vaikuttaa, se on hänen hyvänsä ja hänen asiansa. Se ei ole sinun päänvaivasi vaan sinun päänvaivasi on oma elämäsi ja sen hyvä.
- On oltava nöyrä, ei ylpeä. jos on ylpeä tulisi miettiä miksi kokee tarvetta ylpeydelle. Sellainen ylpeys on haitallista mikä estää hyväksymästä totuuden ja pitää ylpeästi kiinni omista periaatteista ja uskomuksista vaikka Totuus olisi toinen.
- Pahuus voittaa vasta kun me itse luovumme hyvyydestä; se on meidän omalla vastuulla.
- Millään ei ole mitään merkitystä koska loppupeleissä me kuolemme kuitenkin? Ei, vaan lopulla ei ole merkitystä, me emme ole siellä vaan täällä. Lopulla ei ole merkitystä vaan sillä on merkitystä missä me nyt olemme. Emme voi olla muualla kuin täällä missä olemme, joten muuta ei ole järkevää ajatella. On tietenkin jossain määrin suunnitella tulevaisuutta ja ottaa oppia menneestä mutta senkin voi tehdä vain tässä hetkessä missä nyt olemme. Ja voi ajatella myös niin että koska lopulla ei ole merkitystä niin se luo merkityksen tähän hetkeen. Me emme ole vielä kuolleita ja sinä elät vain kerran tämän hetken ja välillä vain sillä on merkitystä. Ja voi ajatella niin, että koska me kuolemme joka tapauksessa, joten elämän syy ja tarkoitus ei voi olla meissä itsessämme, vaan jossain muualla; itsemme ulkopuolella; sillä mitä jää meidän jälkeemme elämään tänne? Antakaa itsenne maailmalle, ihmiskunnalla ja elämälle. Meidän muisto, meidän lapset, meidän panoksemme ihmiskunnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Itse en juuri mieti omaa elämääni; olen tyytyväinen siihen mitä minulla nyt on ja mitä saan. Otan vastaan sen mikä tulee ja elän sen mukaisesti, en odota mitään ja otan kaiken vastaan mitä tulee. Hyväksyn totuuden on se milloin mitäkin; en taistele sitä vastaan vaan hyväksyn sen, olen nöyrä Totuutta kohtaan; en ihmisiä kohtaan. Pala paperia tai jonkun puheet minusta ei määrittele minulle minun ihmisarvoani; se kertoo vain heidän pahoinvoinnista tai heidän näkemyksistä ja kokemuksista mitkä pohjautuvat heidän arvoihin ja heidän kokemuksiin ja näkemyksiin. Ei välttämättä minun; tietenkin kuuntelen ja peilaan itseeni sitä, mitä he sanovat ja ajattelevat jotta tiedän missä on parantamisen varaa ja missä ei, missä olen hyvä, missä huono. Ihmiset vain yleensä puhuvat vain pahoja asioita mutta on niitä hyviäkin ihmisiä jotka puhuvat hyviä asioita; ollaan kiitollisia kaikille siitä.
- Jos vastaat vääryyteen vääryydellä, teet väärin. Jos vastaat häpeälliseen toimintaan häpeällisesti, saatat itsesi häpeään. Sinä olet vastuussa omasta tekemisestä, he omastaan.
- Antaa heidän puhua pahaa siellä, minä puhun hyvää täällä.
- Heidän puheensa ja tekonsa määrittelevät heidän ihmisarvon, ei sinun ihmisarvoa.
- Eläkää omantuntonne mukaisesti sillä te elätte teidän omantuntonne kanssa, eivät muut ihmset tai muut oliot. Te elätte itsenne kanssa ikuisesti. Muistakaa opetus, jos luovutatte pahuudelle, pahuus voittaa ja hyvyys kuolee sisimmästänne ja samalla maailmasta. Ei siis luovuteta pahuudelle. Uskon myös että se kuolema ei ole lopullinen vaan että hyvyys voi jälleensyntyä ja pahuus vuorostaan kuolla. On meistä itsestämme kiinni annammeko pahuuden voittaa. Tarkastellaan toimiamme ja tekojamme menneisyydessä ja mietitään tahdommeko jatkaa sellaista elämää mitä olemme eläneet? Minkälaisen maineen ja maailman tahdotte jättää jälkipolville? Mitkä ovat kannuksenne? Kannukset; kunniakkaat teot. Tämä sana on ollut osa suomalaista kunnia-kulttuuria. Vielä kerran, jos me itse luovumme hyvyydestä, pahuus voittaa. Pysytään me hyvänä jotta ihmiskunnalla olisi toivoa; voimme vaikuttaa maailmaan ja muihin ihmisiin, mutta ensin meidän on vaikutettava itseemme.
- Jos vastaat vääryyteen vääryydellä, sinä teet väärin ja saatat itsesi ja Jumalan häpeään. Jos vastaat häpeään häpeällisesti, saatat itsesi ja Jumalasi häpeään. Vain oikeus voi voittaa vääryyden. Vain hyvyys voi voittaa pahuuden. Vain kunnialla voi voittaa häpeän. Elämä on simppeliä. Kiitos Jumalalle tästä ymmärryksestä ja opetuksesta. Jos tieto on hyvä ja oikeudenmukainen; tiedät sen olevan Jumalalta; jos se kehoittaa turhaan väkivaltaan, sotaan tai muuhun turhaan, tiedät ettei se ole Jumalamme tahdon mukaista. Jumala oikeuttaa sodan vain epäoikeudenmukaisuutta ja vääryyttä vastaan. Vääryys tarvitsee oikeutta; ei vääryyttä. Tämä on Suurta Tietoa minkä Jumalamme antoi.
- Kokemasi vääryys ei poista sinun vastuutasi toimia oikein. Sinä olet vastuussa itsestäsi, he omastaan. Kiitos Ukolle tästä totuudesta ja opetuksesta.
- Antaa niiden tehdä siellä vääryyttä; minä teen täällä kannuksiani. Antaa heidän puhua siellä pahaa, minä puhun täällä hyvää.
- Minun ei tarvitse kostaa sillä Jumala antaa hänelle sen minkä hän ansaitsee. Ehkä voi vaikuttaa että pahantekijällä menee hyvin, hänellä ei välttämättä mene. Ja ehkä oikeus toteutuu vasta vuosien päästä ja joissain tapauksissa ehkä kuoleman jälkeen. Ehkä hänen omatuntonsa soimaa häntä, ehkä hän joutuu vankilaan jos teki lainvastaisia tekoja yms. Minun tarvitsee vain tuoda viranomaisten tietoon hänen pahat tekonsa jos ne ovat lainvastaisia. Tai yleisesti ihmisten tietoon. Ajattelen myös niin että jos ihminen on luonut elämästään helvetin, hän elää jo eläessään helvetissä, enkä tiedä tarvitseeko hän kuolemanjälkeistä rangaistusta.
- Edelleen tahdon muistuttaa; ihmisiä ei ole liikaa vaan ihmisen elämäntapa on liikaa ja se on luonnottomissa mittasuhteissa mikä sairastuttaa luonnon ja on suuri rasite sen kantokyvylle. Oikeastaan koko yhteiskunta ja sen toiminta ja elämäntapa on suunnaton taakka luonnolle ja sen kantokyvylle. Tätä muuttaaksemme on kasvisruuantuotantoa ja kulutusta nostettava ja korvattava eläinkunnantuotteita kasvikunnantuotteilla. Meidän tulee pyrkiä muuttamaan ihmisten elämäntapaa luomalla toisenlaista kulttuuria ja elämäntapaa. Muutta normeja terveemmiksi niin ihmisille kuin luonnolle. Tästä tietenkin voi olla montaa mieltä mikä on terveellistä yms. Meidän ei tule ajatella vain omaa etuamme vaan sitä mikä on luonnonetu; me olemme yksilöitä osana suurempaa kokonaisuutta ja meidän tulee huomioida kokonaisuus eikä vain oma etumme. Onko meidän yhteinen etu se että kaikki tuhoutuu ja ihmiskunta katoaa maailmasta? Meidän tulee kuitenkin kantaa vastuu tästä kokonaisuudesta omilla toimillamme, ei ajatellen että koska tuo ei kanna vastuuta niin ei meidänkään tarvitse kantaa vastuuta, tai että me olemme niin pieni prosentti ettei meidän toiminta vaikuta mitenkään mihinkään joten sama jatkaa samaa rataa ja tuhota oma ympäristömme ja luonto koska joku muu ei kanna vastuuta omista teoistaan, joten on oikeutettua ja hyvä työ tuhota meidän ympäristö ja luonto ja elintaso. On oikein tehdä väärin koska muut tekevät väärin?
- Toisaalta ajattelen myös että elämässä ei ole kyse meistä itsestämme vaan kaikesta muusta; niistä asioista joihin uskomme, mitä arvoja tahdomme edistää, minkälaiseksi tahdomme maailmamme muuttaa; Hyvään vaiko Pahaan? Mikä on sinun kannukset kuolemasi jälkeen? Minkälaisena sinut tullaan muistamaan? Kummalla on enemmän arvoa, hyveillä vaiko paheilla? Minulla vai muilla? Minun omahyväisellä erinomaisuudella vaiko Totuudella?
Telluslainen
Kategoria(t):
Yleinen Avainsana(t):
kannukset,
luonto,
opetis,
vastuu,
ympäristö. Lisää
kestolinkki kirjanmerkkeihisi.