Riimuja maataloudesta osa 1

Riimuja 1

Eläinkunnantuotteita ei saisi tuoda yhtään maahamme. Kaikki ne tuotettaisiin maassamme omatoimisesti omista roduistamme kehitetyillä roduilla missä on eläinten eettinen jalostaminen ensisijalla. Suurmaatilat kiellettäisiin lailla. Sikoja saisi olla vaikka korkeintaan 50 yhdellä maatilalla. Lehmiä myös joku 50 maidontuotannossa, tai jotain vastaavaa, en tiedä hyviä lukuja mutta kaipa ne joku minulle joskus kertovat. Ja kaiken tämän pitäisi olla luomu-tuotettua. Broilerin tuotanto kiellettäisiin lailla sekä kanat jalostettaisiin suomalaisesta kanaroduista. Suomenvuohen tuotantoa lisättäisiin ja tuotaisiin ihmisille tarjolle. Eläimissä suosittaisiin kotimaisia rotuja ja niitä jalostettaisiin terveeseen ja eläimen hyvinvointia palvelevaan suuntaan. Suomen nautakarja jalostettaisiin suomalaisista karjaroduista ja pyrittäisiin luomaan niistä hyviä rotuja. Myös lapinkarjan tuotantoa ja jalostustyötä tulisi kehittää, en tiedä mihin suuntaan mutta sekin tulisi ottaa yleiseen käyttöön tai ainakin tarkastelun kohteeksi että miten sitä voisi hyödyntää. Voisimme sitten ajanmyötä alkaa myymään rotujamme ulkomaille.

Riimuja 2

Maataloustuet lakkautetaan ja maatilalliselle maksetaan kuukausittaista kansalais-tuloa minkä päälle hän saa tienata osuutensa myymistään tuotteistaan. Lihan ja maidontuottamisen tuet lakkautetaan ja perustetaan osuuskuntia minkä jäsenyyden maidonjuojat ja lihansyöjät ostavat mitkä oikeuttavat heidät ostamaan lihaa ja maitoa osuuskunnan kaupasta.
Meidän ruokajärjestelmämme on liian riippuvainen eläinkunnantuotteista mikä nostaa haastetta sille että olisi omavaraisia ruuantuotannon suhteen. Kasvikunnantuotteita taas voidaan säilyttää pitkiä ajanjaksoja kaapissa. Jos eläinkunnantuotteiden tuotanto laskisi niin osa vapautuneesta peltotilasta voitaisiin korvata jollain muulla tuotteella kuten hampulla, härkäpavulla, soijalla(?) ja viljoilla. Hampulla korvattaisiin paperin ja kankaan ja muiden tuotteiden tuotantoa. Härkäpavulla taas tuotettaisiin ravintoa ihmisille kuten myös soijalla ja viljoilla. Ymmärrän sen että talous on hyvä perustaa jonkin niinkin varman kuin ruuantuotannon päälle kun kuitenkin kasvatetaan rahaa ja työpaikkoja koska kaikkien on syötävä, joten työpaikka ja tulo on taattua. Ihmiset ostavat ruokaa jatkuvasti. Eläinkunnantuotanto ja kulutus on luonnottomissa mittasuhteissa mikä on haitallista luonnolle ja joillekkin ihmisille itselleen. Sekä meidän liian riippuvainen asema sen suhteen.

Riimuja 3

Ihmisillä oikeus tietää mitä syövät joten kaikkiin elintarvikkeisiin ja tuotteisiin asetettava qr-koodi mikä ohjaa sivulle missä käy ilmi tuotteiden vaikutukset ympäristöön, mikä on sen hiilijalanjälki ja kuinka paljon on mennyt maata, rehua ja vettä sen tuottamiseen. Tieto voisi olla yhdestä kilosta lihaa ja nestemäisestä juomasta yhden litran tuottamat kulut ympäristölle. Myös rehun viljelyn ja laidunmaan vaatima pinta-ala on ilmennyttävät tekstistä selvästi ja helposti ymmärrettävästi. Esimerkiksi eläinkunnan tuotteissa merkitään rehun viljely-ala, vesi mikä on mennyt rehun tuottamiseen ja sitten kuinka paljon eläin on syönyt ja juonut nesteitä sen elinaikana ja onko annettu antibiootteja tai muita lääkeaineita eläimelle. Mitä on vaatinut että on saatu tuotettua eläinperäinen tuote; mikä on kilon tai litran hiilijalanjälki ja ympäristö kuormitus. On oltava tietoa kuinka paljon on kulunut vettä, rehua ja maata tuottaa yksi litra juomaa ja vertailukohteena vesi. Olisi myös kerrottava lihantuotannossa kuinka paljon sen tuottaminen on vaatinut vettä, rehua ja maata että on saatu tuotettua yksi kilo lihaa ja vertailuna tulee olla 1 kilo härkäpapua. Jos eläinkunnantuote kyseessä niin olisi oltava myös tieto millaisissa elinoloissa tuotantoeläin on elänyt ja onko ulkoillut vapaasti ja laiduntanut ja kuinka paljon siihen on mennyt maata. On kerrottava myös pinta-alasta millä eläin on elänyt sekä tieto eläimen tai linnun elinpiiristä eli minkä kokoisella elinalueella lintu tai eläin on elänyt ja kuinka monen lajitoverin kanssa, onko ulkoillut vaiko ollut hallissa sekä kerrottava minkä ikäiseksi hän on elänyt ja mikä on hänen luonnollinen ikänsä. Eläinvirasto tekee laskelmat ja tutkivat asiat näiden suhteen. Tähän hiilijalanjälki asiaan voisi tehdä oman värikoodi luokittelun mistä kävisi ilmi tietoja värin perusteella. Tuotteen pakkauksessa olisi värikoodi mikä kertoisi minkä tasoinen tuote on kyseessä ympäristön ja hiilijalanjäljen perusteella. Sekä QR-koodi minkä kautta voi hakea lisää tietoa eläimistä ja heidän oloista ja jo mainituista ympäristövaikutuksista ja muusta huomioitavasta. Eläinvirasto tekee nämä laskelmat ja tiedot. QR-koodia ylläpidetään eläinviraston toimesta eläintuotannon kohdalla. Nämä helpottaisivat ihmisiä tekemään paremmin eettisiä ja tiedostavampia valintoja kaupoissa kun ostavat tuotteita. Säädettävä myös laki niin että kauppojen on ostettava ensisijaisesti paikallista tuotantoa eli paikkakunnan sisältä, sitten maakunnan, sitten kansalliselta tasolta, sitten EU-alueen tuotantoa ja sen jälkeen EUn ulkopuolista tuotantoa. Suosittava paikallista, tämä huomioidaan myös verotuksessa tuotteiden hinnoissa. Kasvikunnantuotteet myös halvempia kuin eläinkunnantuotteet. On myös huomioitava työllisyysvaikutus. Kuinka paljon lihan tuottaminen työllistää ja kuinka paljon kasvien tuotanto työllistää, eli työntekijöitä vapautuu toisille työaloille kun eläinkunnantuotanto laskisi ja jonkin toisen alan markkina-ala kasvaisi. Tyhjiö täyttyy aina jollain.

Riimuja 4


Tulee rahoittaa tutkimustyötä minkä tavoite on kehittää mahdollisimman luonnollinen lannoitus viljelylle ja kasvimaan hoitamiseen sekä tarjottava sitä edulliseen hintaan tai ilmaiseksi, tai säätää lailla että ne ovat ainoat lailliset lannoitteet ja ravinteet mitä saa käyttää maataloudessa. Niiden tulisi olla ympäristö ystävällisiä.

Jäädään jahkailemaan asioita

Thulean kansalainen.

Kategoria(t): Yleinen Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa