04.03.2019
Se, että ajattelisi asioiden olevan olemassa vain siinä paikassa missä on ja mitä sillä hetkellä todistaa, on kuin asettaisi itsensä maailmankaikkeuden keskipisteeksi, jonka olemusta ja tietoisuutta kaikki tämä vain palvelisi. Ajatteleeko ihmiset että kaikki tämä on heitä varten? Vaikka meidän tulisi olla kaikkea varten; luoda ja ylläpitää luonnon tasapainoa ja maailman tasapainoa. Emme voi vain ottaa vaan meidän on myös annettava, mitä jo osittain teemmekin; me ulostamme ja virtsaamme. Kaikki mikä on otettu luonnosta maatuu luontoon; muovista en tiedä ja muista aineista joita on. Muovi tulisi kieltää lailla koska se on haitallista elämälle ja aiheuttaa monien lajien kuoleman. Meidän länsimaiden tulee olla johtavia tahoja osoittaaksemme sen kuinka me uskomme järkeen ja että meillä on sydäntä tehdä päätöksiä jotka tuottavat hyvinvointia, toisin sanoen, olla edelläkävijöitä niin kuin niin monissa muissakin asioissa ja tämä todistaa sen että me olemme maailman paras kansakunta; sivistynein ja ajattelevin ja huomaavaisin kansakunta. Me olemme edelläkävijöitä, me teemme ensin ja sen jälkeen muut seuraavat. Meidän tulisi asettaa tiukkoja asetuksia ja rajotteita ja verottaa enemmän niitä maita, jotka eivät noudata tiettyjä sääntöjä tai lakeja; sillä tulee olla seuraamuksia, se on eräänlaista pakottamista, mitä maailma myös tarvitsee jotta elämän edellytykset säilyisivät ja jotta elämä lopulta voittaisi. Meidän tulee lunastaa tämä paikkamme maailman kansojen joukossa ja johdossa. Meidän on oltava rohkeita ja ennakkoluulottomia eikä täynnä epäilystä ja pelkoja joista nykyiset vanhat parrat kärsivät; he ovat kovin varovaisia ja pelkäävät epäonnistumista, mitä ei tarvitse pelätä, sitten tehdään toisin ja perutaan tekemisiä ja tehdään korjausliikkeitä, ei se sen kummempaa ole.
Ketään ei tulisi asettaa korokkeelle tärkeämmäksi ihmiseksi kuin muut; etenkään jumalan kaltaiseksi ihmiseksi. Tietenkin on ymmärrettävä että näin voidaan tehdä leikillään leikkimielessä ja pilaillessa ja vertauskuvannollisesti; kukaan ei vakavasti pidä toista ihmistä Jumalana vaan ilmaisee näin kunnioituksensa ja muun häntä kohtaan; mutta me emme tee tällaista kuin leikillään; voi vitsailla että joku on vaikka jumalainen jalkapallon pelaaja tai toinen jumalainen muusikko jne. Kukaan ei ota vakavasti niin että asia olisi näin oikeasti; se on vertauskuva siitä, että hän on hyvä siinä, mitä hän tekee; lähes jumalainen lähes jumala. Jotkut tekevät tällaista mutta se on heidän asiansa; meidän ei tarvitse seurata heidän esimerkkiään vaan kääntyä siitä pois. Jumala ei suutu leikinlaskusta, hän ei ole mikään ymmärtämätön idiottii joka ei kestä vitsailua ja leikinlaskua.
Uskoomme tuleminen on vapaaehtoista ja hyvät teot palkitaan. Me teemme hyvät työt omasta vapaasta tahdostamme emme pakotettuna ja helvetin pelon ja rangaistuksen pelosta vaan omasta itsestämme ja oman hyvyytemme tähden; osoitamme näin että me olemme hyviä ihmisiä ja annamme sen näkyä, muttemme kuitenkaan pöyhkeile ja tärkeile ja esiinny ja ylpeile näiden tekojemme tähden; sitä ei jaksa kukaan katsella, vähiten minä. Nöyryys on suuri hyve; meidän ei tarvitse esiintyä ihmisille vaan Jumalalle; ainoastaan Jumalan silmissä meidän tulee loistaa. Emme ihmisten kunnioittamisen ja ihmisen tähden, vaan Jumalan tähden ja Jumalan Silmissä. Tahdomme Jumalan kunnioittavan meitä, eikä hän tee sitä esiintyjille ja tärkeilijöille jotka esiintyvät ja ovat olevinaan niin hyviä ja hartaita uskovaisia ja tärkeitä ihmisiä; tämä on sitä pahuutta; vain itse saatana tahtoisi maallista kunniaa ja esiintyä ihmisille jonain hyvänä olentona. Saatana tahtoo mainetta ja kunniaa ihmisten silmissä ja valloittaa heidän mielensä omiksi orjikseen. Maallinen ei ole kestävää vaan vain väliaikaista, Jumalan kunnia ja kunnioitus on ikuista ja muuttumatonta; mutta senkin voi menettää omilla teoillaan. Joten olkaa varuillanne älkääkä laiskistuko ja olko varomattomia vaan tarkkaavaisia. Jumala näkee ja tietää kaiken. Jumala ei nosta ketään korokkeelle tai jalustalle; Hänelle kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja täten Hän ei pidä tärkeilijöistä ja ihmisistä jotka korottavat itsensä muiden yläpuolelle ja tärkeämmäksi ihmiseksi kuin toiset ihmiset; tämän Hän tuomitsee, tätä Hän ei hyväksy. Jumala ymmärtää, Jumala on ymmärrys. Tehdään hyvää hyvän itsensä vuoksi, se tekee meistä hyviä. Tosin joku voi teeskennellä, mutta Jumala tietää mitä sielunkirjaan on kirjoitettu.
Oma pelastumisemme perustuu siihen ajatukseen, että me teemme hyviä töitä vapaaehtoisesti; me pelastumme meidän hyvien tekojemme kautta; ja jos olemme neutraaleja näiden asioiden suhteen niin me synnymme uudelleen tähän maailmaan ja jos elämme tehden pahoja asioita niin me emme pääse paratiisiin Jumalamme luokse. On olemassa karman laki ja kuten raamatussakin sanotaan että sitä niität mitä kylvät; nämä teot palautuvat takaisin jo elämämme aikana; minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Meitä ei erikseen kuoleman jälkeen rangaista vaan me vain synnymme uudelleen tänne; sitä en tiedä että miten tämä karma oikein määriytyy, määritteleekö se kuolemamme jälkeisen elämän vaiko nollautuuko kaikki kuoleman jälkeen ja alkaa täysin uusi elämä nollapisteestä.
Pelastumisen ehto on hyvät teot hyvässä ja vastuullisessa elämässä. Jumala pelastaa pelastamisen arvoiset. Pelastus tulee ansaita. Kristityillä pelastumisen ehto on yksin usko; ei tarviste kuin uskoa ja on pelastettu; ei ole väliä mitä teet elämässäsi, kunhan uskot ja olet pelastettu. Mutta se on heidän asioita, ei meidän asioita.
En tahtoisi olla Jumala enkä tahdo Jumalaksi Jumalan paikalla, enkä usko kenenkään muunkaan oikeasti ja todella tahtovan sellaista. Ja se, että jos joku tahtoisi olla Jumala, niin olisiko hän silloin ansainnut olevansa Jumala? Ja ainoastaan paholainen tahtoisi Jumalaksi Jumalan paikalle tuomitsemaan ja hallitsemaan ihmisiä. Ajattelen yleensä että ihminen on tämä paholainen mutta se ei ole totta; koska kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia eikä pysyviä vaan muuttuvia ja erillaisia. Ihmiset tekevät virheitä ja vääryyttää mutta sekin yleensä johtuu ajattelemattomuudesta eivätkä he todella tarkoita sitä mitä he tekevät, kuten raamatussa sanotaan; ”Isä, anna heille anteeksi sillä he eivät tiedä mitä he tekevät.” En muista kuka tämän sanoi mutta häntä oltiin muistaakseni kivittämässä ja hän sanoi tällä tavalla. He eivät ymmärrä mitä he teoillaan tekevät ja yleensä he tekevät niin olosuhteiden pakosta; selviytyäkseen, joka kertoo yhteiskunnan tilanteesta kun täytyy tehdä näennäistä pahuutta hyvinvoinnin keskellä jotta selviäisi hengissä; onko selviytyminen pahuutta? Vaiko vain välttämätöntä jotta säilyisi hengissä? Tahtoisin huomautta että tämä on sitä ymmärrystä ja armoa ihmisiä kohtaan jota ihmiskunta tarvitsee, mutta tämä ei tarkoita sitä, että tulisi olla joku sylkykuppi jolle voi tehdä mitä haluaa ja kohdella miten haluaa. Kääntykää pois niistä ihmisistä jotka eivät arvosta ja kohtele sinua asiallisesti ja kunniakkaasti; he ovat myrkkyä sielulle ja mielelle. Ei tarvitse kärsiä muiden kärsimyksiä, eikä muiden puolesta. Ihmiseen tulee luottaa muttei heittäytyä heidän armoilleen kuin pakon edessä. On otettava vastuuta itsestään ja omasta elämästään; on elettävä itselleen rohkeasti ja itsevarmasti, muttei liian itsevarmasti; ei niin että käyttäytyisi kuin idiootti ajatellen että minä olen täydellinen ja niin ainutlaatuinen; kaikki ihmiset ovat ainutlaatuisia ja täydellisiä omalla tavallaan. Täydellisesti omia itsejään, aitoja. Ei tarvitse nostaa ketään korokkeelle eikä laskea ketään toisia alemmas kuin itse on eli nostaa itseään korokkeelle muiden yläpuolelle. Tai no ketään ei saa nostaa Jumalaksi Jumalan paikalle, muutoin te voitte tehdä mitä haluatte ja uskoa miten haluatte ja olla miten haluatte. Voitte ihannoida ihmisiä ja eläimiä ja tehdä heille patsaita ja maalauksia ja muuta mutta te ette saisi jumalisoida heitä joiden osaamista te arvostatte ja kunnioitatte on ymmärrettävää että te tahdotte antaa heille tunnustusta; se on oikein ja hyvin tehty; on hyvä tunnustaa osaamistaan ja myöntää että joku taho on niin hyvä tekemään jotain asiaa että hänelle on pystytettävä patsas; se ei ole jumalisointia vaan hyvän ammattitaidon ja osaamisen tunnustamista josta monet muut ovat hyötyneet ja joille hän on tekemisillään tuottanut iloa ja lohtua ja mitä kaikkea näitä nyt on. He taas uskovat tuhon jumalaan jonka mukaan kukaan ei saa tehdä veistoksia, patsaita tai mitään, vaan kaikki se olisi heidän uskonsa mukaan tuhottava ja hävitettävä maan päältä, niin ihmiset kuin patsaat; tällaiseen jumalaan he uskovat, eikö olekkin ymmärtämätön jumala ja ymmärtämättömiä ihmisiä jotka uskovat tällaiseen jumalaan tai uskontoon joka vie järjen ja ymmärryksen. Ei se meitä haittaisi mutta he vaativat ja uhkailevat että meidän tulisi elää heidän uskontonsa mukaisesti ja että heidän uskontonsa tulisi vaikuttaa meidän elämäämme vaikka me emme uskoisi tähän heidän uskontoonsa, he vaativat suvaitsevaisuutta samalla kun kieltävät meitä elämästä ainutlaatuista elämäämme noudattaen meidän omia tapojamme ja elämäntapaamme. He sanovat ettemme saa tehdä tuota ja sitä, koska heidän uskontonsa kieltää sen. Tässä ei ole mitään järkeä eikä tämä ole mitenkään suvaitsevaista heidän puoleltaan. He vaativat ja vaativat vaikka heidän tulisi olla vaatimattomia. Joka asiassa tulisi ottaa huomioon heidän uskontonsa ja heidän uskonnon tapansa, kun taas me pyydämme jotain niin he eivät suostu siihen koska se olisi heidän tapojensa vastaista, meidän tulisi heidän mielestään asettaa meidän tapamme heidän alttarille uhrattavaksi. Me emme saisi noudattaa meidän tapojamme koska se olisi heidän tapojen vastaista. Me emme saisi noudattaa meidän uskontomme tai meidän elämäntapamme tapoja koska se ei olisi heidän tapojensa ja heidän uskonnon tapojen mukaisia. Heidän uskontonnoista riippumattomia itsenäisi uskontoja. Me emme ole heidän uskontoa vastaan vaan siitä riippumattomia; meillä oma uskomme, heillä omansa; He pyrkivät kieltämään meidän uskomme. Yritä tässä elää omaa elämää omien tapojen mukaisesti kun se kielletään. Samalla he puhuvat että jokainen kantaa itse omat syntinsä, ja vastaa itse omista synneistään ja samalla estävät muita elämästä elämäänsä totuudellisesti, siten miten ihmisen omasta mielestä hänen tulisi elää elämäänsä tehden niitä asioita jotka ovat hänelle totuutta. Siten miten hänen elämänsä, hänen totuudellinen, rehellinen elämä itselleen, vaatisi, Totuuden mukainen elämä; ei kiellä itseään vaan hyväksyy itsensä ja elää sen mukaisesti, elää siten miten hänen mielestä hänen elämänsä tulisi elää jotta hän voisi hyvin ja hyväksyvästi itsensä. Elää omaa elämää kuten se hänelle ilmenee; tähän tulee antaa vapaus, tulee antaa vapaus tehdä syntiä ja kärsiä sen seuraamukset, tämä on elämänkoulua. Tämä totuudellinen elämä on se elämä jonka Jumala on hänelle määritellyt; se elämä johtaa hyvinvointiin ja onneen sillä se on oikeanlaista elämää joka on tarkoitettu sille ihmiselle eletteväksi Jumalan toimesta. Jumalan tahdon mukainen elämä; totuudellinen, itselleen ja Jumalalle rehellisesti, eläminen ja ajatteleminen. Oma elämänpolku jota on käytävä itse, muttei pakosti yksin.
He uskovat kärsiymyksen Jumalaan ja tuottavat kärsimystä uskollaan; loogista? He väittävät tuovansa lohtua ja muuta, mutta he myös tuottavat tämän kärsimyksen uskonnollisilla opeillaan ja käsistyksillään. He myös väittävät Jumalansa olevan armo ja armoollinen samalla kun he itse ovat armottomia ja julmia. He sanovat jumalansa olevan rakkaus, samalla kun he vihaavat ihmisiä tämän rakkauden jumalan nimessä. Tuho, hävitys ja kuolema; siitä heidän jumalansa on tehty; valhe, petos ja vääryys kukoistaa heidän seurakunnissaan ja lahkoissaan. Tämän julmuuden ja pahuuden turvin he ovat saaneet valtakuntansa ja valtionsa ja maansa itselleen; pahuus todellakin saa palkkansa. Miekalla he ovat aina levittäneet uskoaan; mitä maallisin ja moraalittomin keino jonka voi keksiä; pahuuden voimilla he ovat saaneet maansa ja kansansa haltuun.
Kuten teille on temppelinne, kirkkonne, synagoganne ja moskeijanne tärkeitä ja pyhiä, niin samankaltaisia pyhiä paikkoja ja asioita elämässämme ovat ne patsaat joita rakennamme ja jossa käymme sytyttämässä kynttilöitä tai suitsukkeita Jumalamme kunniaksi sekä osoituksena että me muistamme Häntä ja ihmisiä jotka ovat Hänen luonaan maallisen taipaleen päätyttyä. Senkö te kieltäisitte meiltä? Kieltäisitte meiltä tapamme harjoittaa uskontoamme? Kieltäisitte tapamme palvoa ja palvella Jumalaamme? Nämä patsaat ovat alttareita Jumalalle; ne eivät ole Jumala, vaan paikkoja ja asioita joiden kautta me ilmaisemme uskoamme Jumalaan. Ne symbolisoivat Jumalaa, mutta eivät ole Jumala. Jumala näkee että me olemme pyhittäneet ne paikat Jumalalle ja Hän tietää mihin tarkoitukseen ne ovat pystytetty. Ne ovat alttareita Jumalalle, paikka joka on meille Pyhä.
He elävät teoreettista elämää siellä, minä elän täällä normaalia tavallista elämää. He elävät kirjojen maailmassa lukien ja käsitellen asioita teoriassa, minä elän elävää elämää täällä. Kirjat ovat hyviä ja ne on tarkoitettu luettavaksi, mutta joillakin se menee siihen ettei ole muuta kuin kirjat ja niiden tarjoamat käsitykset; tulee elää elämä todeksi.
Mistä johtuu se että jotkut ihmiset syntyvät vaurauteen ja onneen kun taas toiset kärsimykseen ja köyhyyteen? Tämä määriytyy hyvin pitkälle siitä miten edesmenneet sukupolvet; isovanhempamme ja vanhempamme ovat tehneet ja saaneet aikaansa ja minkälaisia valintoja he ovat tehneet. Mutta muistakaa että rikkaudet yksin eivät tee onnelliseksi tai tyytyväisiksi; se vaatii muutakin kuin rahaa ja rikkauksia; ne kyllä tukevat tällaista elämää koska voi toteuttaa itseään paremmin koska siihen on varaa ja edellytykset. Rikkaudet yksin eivät takaa onnea vaan se vaatii myös sielun rikkautta; sielun rikkaus on tärkeämpää sillä se otetaan mukaan kuolemammekin jälkeen kun taas maalliset rikkaudet jäävät taaksemme mutta ne jätetään perinnöksi lapsilleen ja suvulleen jolloin ne hyödyttävät jälkipolvia ja omaa perhettä ja sukua joka alkaa sinusta. Perhe on kaikki kaikessa. Mutta ymmärrämme myös sen että lahjoittaa perintönsä hyväntekeväisyyteen; tämä on ehkä parempikin asia kuin suurten rikkauksien jättäminen omille lapsilleen sillä he eivät välttämättä osaa arvostaa niitä ja se miten se vaikuttaisi heidän henkiseen kasvuunsa; kummin se kehittyy paremmin; rikkauksina jolloin arvostaa pintaa ja materiaa vaiko köyhyyttä jolloin arvostaa syvällisyyttä ja henkeä? tai no kumman näkee kehittävämpänä; etuoikeutettua elämää vaiko normaalia elämää. Molemmissa kyllä on omat haasteensa ja uskoisin että ihmiset kehittyvät siihen ympäristöön ja olosuhteisiin ja osaavan suhtautua asemaansa oikein. Mistä minä sen tietäisin että jos joku on saanut paremmat edellytykset elämään olisivat jotenkin henkisesti köyhiä; se ei johdu yksin rikkauksista vaan ympäröivän yhteiskunnan ja sen normien mukaisina arvoina ja kehityksinä; ympäristö luo ihmisen sellaiseksi kuin hän on; hänen kehityksensä johtuu siitä minkälaiset ihmiset ovat hänet ympäröineet. Ihmisten arvot ja käsitykset näkyvät siinä miten yhteiskunta edistää yksilön arvoja ja sen kehitystä. Ympäristö vaikuttaa ihmisiin. Ihmiset heijastelevat yhteiskunnan tilaa ja tilannetta. Yhteiskunta on elävä organismi johon vaikuttaa ihmisten tekemiset ja se muokkautuu tämän mukaan ihmisten näköiseksi; tämä voisi olla kulttuurin määritelmä? Yhteiskunta määriytyy ihmisten tekojen mukaan. Ihmiset ovat tämä elämä yhteiskunnassa; organismi tarkoittaa ihmisten vaikutusta ja ihmisten elävöittävää vaikutusta yhteiskuntaan joka tekee yhteiskunnasta elävän organismin.
Hyvät teot ovat uskon elämistä todeksi ja todiste uskosta; täten voisi ajatella, että me pelastumme uskosta, joka eletään todeksi tekemällä hyviä töitä. Uskomme ilmenee teoissamme ja puheissamme; me elämälle totuudellista elämää olemalla rehellisiä etenkin itsellemme emmekä valehtele tai uskottele itsellemme sitä mikä ei ole totta. Me puhumme totta; totuus ilmenee puheissamme ja näin me palvelemme totuutta. Palataksemme totuudelliseen elämään niin itsensä kieltäminen johtaa kärsimykseen ja täten me emme kannata sellaista elämää; valheessa elämistä. Tulee olla rehellinen itselleen jotta voisi nauttia elämästään täysin rinnoin. Tulee myös elää itselleen oman näköistä omaa elämää ja tämä vaatii rehellisyyttä ja itsetuntemusta.
Kukaan ei voi kantaa toisen taakkaa, vain jakaa sen ja auttaa toista jaksamaan kantamaan omaa taakkaansa; mutta kukaan ei voi kantaa toisen ihmisen syntejä, tai sovittamaan niitä mitenkään tai millään keinolla; jokainen vastaa itse omista teoistaan taivaallisessa tuomioistuimessa. Kärsikää mikä on kärsittävänä ja iloitkaa mitä on iloittava. Kuunnelkaa omantunnon ääntä. Seuratkaa sydäntänne. Tehkää hyvin ja teille tehdään hyvin mutta on myös pahantahtoisia ihmisiä jotka ovat katkeroituneet ja muuta joten he tekevät pahuuksiaan toisille ihmisille ja on myös niitä ihmisiä jotka tekevät pahoin sitä tarkoittamatta. Pahan karman voi rinnastaa syntiin. Karma on henkilön tekojen kerryttämä voima, joka on joko hyvää tai pahaa. Tämä karma tulee olemaan jossain kohtaan elämää edessä. Jokainen hyvä teko palkitaan ja jokainen paha teko rangaistaan; ei kuoleman jälkeen vaan tässä elämässä; tämän tähden tarvitsemme yhteiskunnan ja rangaistuslaitokset ja lait jotta voimme rangaista tässä elämässä teoista. Rikosrekisteri on karmanlakiin verrattava asia josta ilmenee pahat teot ja niiden mukaan rikolliselle mitataan, punnitaan hyvän ja pahan vaa´alla; kummat painaa enemmän; hyvät vai pahat teot? Ole tarkkana ja mieti mitä teet ja miten teet, sinä päätät mitä teet ja vastaat itse teoistasi. Jokainen teko merkisee ja jokainen teko on saatettava vaaka tasapainoon tai niin että hyviä tekoja on enemmän kuin pahoja, mutta tämäkin on sellainen asia, että ei kannata tehdä hyviä tekoja tyhjän takia; ei kannata tehdä hyviä tekoja tyhjiksi, mutta te teette omat valintanne ja elätte oman elämänne, mutta toivon, että pitäisitte huolta siitä, että vaaka on enemmän hyvin tekojen puolella; oman itsenne ja omantuntonne puolesta, mutta myös maailman ja ihmiskunnan puolesta sillä meillä kaikilla ihmisillä on yhteinen karma joka punnitsee koko maailman ja ihmiskunnan puolesta. Paikkailkaa toistenne tekoja; keskittykää hyvään ja kieltäytykää pahasta. Kyseessä on koko maapallo ja kaikki elämänmuodot sen vesien pinnalla, maan päällä ja vesien alla. Muistakaa se ettei kannata tehdä hyviä töitä vain jotta voisi tehdä pahoja tekoja; se on petosta ja valhetta ja se on osoitus siitä, että on oikeasti paha, jonka seurauksena vaaka kallistuu kokonaan pahuuden puolelle; eikä sitä palauta entiseen mikään. Tietenkin aito katumus palauttaa vaa´an oikeaan suuntaan, hyvän puolelle, mutta sitä ei tee ihmisten edessä osoitettu katumus, sillä Jumala on niin lähellä ihmistä, että hän tuntee kaikki ajatukset ja kaikki tunteet ja katumuksen; katumusta ei suoriteta ihmisten edessä, vaikka voi ilmaista heille, että katuu tekojaan, mutta se ei vie pelastukseen, ihmisten mielipiteet eivät pelasta vaan aito katumus jonka Jumala tietää, Hän tietää kaikki ajatukset. Ihmisiä voitte huijata muttette Jumalaa ja vain Jumalalla on merkitystä; Jumala tuomitsee ja palkitsee, ei ihmiset. Mutta myös ihmiset tuomitsevat rikos asioissa joissa on rikottu lakia.
Jos teet pahan teon tai syntiä, tee sen edestä kaksi hyvää tekoa.
Toisinaan tulee kuunnella raskasta, raakaa ja väkivaltaista musiikkia jottei olisi raaka ja väkivaltainen.
Tommy Tabermanin runo:
”Olen ruukkuani vihaava ruusu.
Saapuisit jo, taittaisit
minut, lyhyet hetkeni
lähellä sydäntäsi
kukkisin
kauniimmin kuin koskaan.”
He sanovat olevansa uskossa mutta käyttäytyvät kuin he eivät olisi uskossa. Mutta älkää huoliko heistä; heille punnitaan miten he ansaitsevat. Meidän on luotettava Jumalaan ja Hänen oikeudenmukaisuuteensa. Ja meidän tulee reagoida vain asian mukaisella tavalla heidän pahoihin tekoihinsa; kääntyä pois ja jättää heidät yksin pahojen tekojensa kanssa. Me emme rankaise kuolemalla ketään mutta vankilaan voimme teljetä ja voimme myös hyljätä väärintekijän jollei hän aidosti kadu tekojaan.
Mehiläinen on luotu menemään kukasta kukkaan ja kukalla käy monia eri mehiläisiä.
Kaikella elämällä on syntyminen; kaikella elämällä on Äiti joka on synnyttänyt sen; Äiti on Jumalatar; luoja Jumalatar joka on synnyttänyt elämän. Isä on Hänet hedelmöittänyt. Vain mies ja nainen yhdessä voi synnyttää elämän; mies hedelmöittää, nainen synnyttää. Elämän synnyttäjä on ollut nainen, äiti. Kutsutaan tätä Äiti Jumalatarta vaikka Tellukseksi; Äiti Jumalatar Tellus; elämän luoja, elämän hedelmällisyys. Kuten kaikella elämällä; myös elämällä kokaisuudessaan on ollut synty; alku jolloin eliö on kehittynyt elämään. Meillä ihmisillä on Äiti ja meillä ihmisillä on Isä, eläimillä on isä, eläimillä on äiti; kaikella elämällä on ollut synty. Mutta missä me sijaitsemme? Missä Äiti Maa sijaitsee? Missä Isä Aurinko sijaitsee? Mikä on tämä tila jossa elämä tapahtuu ja missä tietoisuus sijaitsee? Miksi tätä tilaa ja paikkaa voisi kutsua? Jumalaksi joka on persoonaton? Näitä kysymyksiä meidän tulisi pohtia. Jumalalla ei ole moraalia,, ihmisen vapaa tahto, ihmisen vapaa kehitys Jumalan Valtakuntaan. Jumala on persoonaton. Ihmisen oman kehityksen ja elämän kokemusten tuoma ja kehittämä moraali.
Elämä on Jumalan lapsi ja suuri opettaja. Tellus on Äiti, Aurinko on Isä ja Elämä on heidän Lapsensa. Tämä paikka jossa tämä kaikki sijaitsee on Jumalan Valtakunta ja elämän perheen koti. Meidän tulee pystyttää patsaita ja perustaa pyhäikköjä Tellukselle, Isä auringolle ja Elämälle, heidän lapselleen. Näillä patsailla on oltava alttari ja pyhäköissä myöskin alttari jossa on paikat suitsukkeiden polttamiselle sekä kynttiöiden sytyttämiseksi. Tottakai meidän tulee muistaa, kunnioittaa ja arvostaa Isä Aurinkoa ja Äiti Maata sen puolesta että ilman heitä meillä ei olisi elämää. Jos arvostamme elämää, meidän tulee muistaa Äiti Maata ja Isä Aurinkoa sen aikaansaamisesta. Me olemme näiden jumalten ja jumalattaren lapsia. Tämä paikka on vain rakennus mistä meidän tulee tehdä kotimme. Me kunnioitamme Jumalaa ja Jumalatarta polttamalla suitsukkeita heille pyhitetyille alttareille tai patsaille. Isä Auringon ja Äiti Maan rakkaudesta meitä kohtaan; heidän välisestä rakkaudesta on syntynyt elämä ja ajan myötä myös me.
Älkää välittäkö pahan tahtoisista uskovaisista; he ovat saatanan puolella; ei Jumalan puolella vai kenen tahtoa he noudattavat kun pilkkaavat ja halveksivat toisia ihmisiä? Eikö nimenomaan saatana ole ihmisen vihollinen joka tahtoo pahaa ihmisille? Älkää välittäkö heistä: heille mitataan heidän tekojensa mukaan ja meille meidän tekojemme mukaan. Kullekkin mitataan hänen tekojensa mukaan; kukin saa mitä ansaitsee.
Saat sen minkä ansaitset.
Suomen Telluslainen