27.06.2019
Viimeisin yhteenveto viime viikkojen tai kuukausien ajatustyöstä.
Kun oivalsin ettei ole jumalaa eikä siten hänen tahtoaan eikä uskontoja määrittelemässä sitä miten ajatella, tuntea ja elää, vaan on vain minä ja minun tahtoni, ja että elämäni syy, ei ole jumala vaan minä itse, ja siten elämä ei ole suoritus, mikä suoritetaan jollekkin muulle vaan se on elämys mikä eletään itselle. Ja siten minun ei tarvitse olla mitään eikä minun tarvitse saavuttaa mitään. Minun ei tarvitse esittää mitään. Minun tarvitsee vain olla oma itseni ja elää elämääni oman tahtoni mukaisesti itselleni. Uskon että oman tahdon toteuttaminen tekee ihmisen onnelliseksi tai ainakin tukee sitä. En tarvitse rikkauksia ja kuuluisuutta, vaan parempi ja viisainta, on nauttia elämän pienistä iloista, mitkä tuovat sisältöä ja merkitystä elämääni. Minun tarvitsee tehdä vain niitä asioita joita rakastan ja täyttää niillä elämäni, koska vain siten voin löytää rakkauden ja sisällön elämääni ja sen kautta rakkauden itseäni ja elämääni kohtaan, vai oliko se toisinpäin? Elämäni palaset alkoivat loksahdella paikoilleen kun vapauduin uskonnoista ja heidän käsityksestään jumalasta ja sen vaatimuksista. Ymmärsin uskonnon tarpeettomaksi ja haitalliseksi, vapauduin siitä. ja vasta silloin elämäni alkoi. Uskonnot ovat ajatusrakennelmia, pilvilinnoja, jotka kieltävät ihmisen luonnollisen olemisen ja asettavat ehtoja sille minkälainen tulisi olla, miten tulisi tuntea, ajatella, olla ja elää elämää. Ei tule hakea jumalan tai kenenkään muun hyväksyntää kuin itsensä; se on se tärkein. Ja se, että jos jumala olisi olemassa, se ei olisi sellainen kusipää kuin raamattu tai koraani tai muut kirjat kertovat. Hän ei tuomitsisi ihmisiä omien virheidensä takia. Hän ei kieltäisi omaa luomustaan. Hän ei tuomitsisi omaa luomustaan ikuiseen kärsimykseen ja kieltäisi ihmistä olemasta sellainen kuin ihminen on, eli minkälaiseksi hän itse olisi ihmisen luonut.
Elämän syy ja totuus on jokaisella oma, ei ole mitään yleistä kaikenkattavaa ja kaikkia ihmisiä koskevia syitä tai totuutta elämälle, vaan se on jokaisella oma. Jokainen ihminen on itse itselleen tie, totuus ja elämä. Minä, tai kukaan muukaan, ei ole kukaan sanomaan toiselle miten elämä tulisi elää, ajatella ja tuntea. Se yhdistää meitä, että meillä on tämä yksi ja ainoa elämä ja elämme vain kerran tämän nyt tapahtuvan hetken.
Ei tule asettaa omaa hyvinvointia ja onnea liian riippuvaiseksi muista ihmisistä tai asioista.
Miettinyt nyt sitä kuinka en oikeastaan pidä filosofiasta koska se neuvoo miten muiden tulisi elää. Tosin, se on neuvomista mutta kuka tahtoo neuvoja? Tämä kysymys vaivaa itseäni. Tosin en ole tyrkyttämässä ohjeita ja neuvojani sillä en pakota ketään lukemaan tätä kirjaa ja omalla tavallani pidän huolen omista asioistani enkä sekaannut väkipakolla muiden elämään. Kuka on kukaan sanomaan kuka on mitäkin ja miten hänen tulisi elää? Selitän asian itselleni nyt tällä että en minä ketään pakota lukemaan tätä kirjaa jos tämän joskus saan julkaistua.
Nykyisin 26.5.2024 ajattelen kuten aiemminkin olen ilmaissut että minun syyni ja merkitykseni ja tarkoitukseni elämälleni ei ole minä itse vaan arvot mihin uskon, ja hyvä elämä on sitä että elän arvojeni mukaisesti ja edistän niiden toteutumista maailmassa. On itseään suurempi syy elämälleen. Joskus totesin etten ole niin itsekäs että minä itse riittäisi elämäni syyksi. Onko tämä jaloa vai mitä tällainen ajattelu? Syyni elämälleni on uskoni ja sen arvot; en minä itse. Minun menneisyyteni on synkkä kun en ole tiennyt näitä asioita mitä tänä päivänä tiedän. En ole uskonut Ukkoon tai tiennyt kaikkia näitä asioita mitä mieleni on tuottanut. Nyt olen ymmärtänyt elämääni ja itseäni ja tahdon kertoa sen muille jotta ihmiset jotka olisivat päätyneet vaikeuksiin elämässä koska ei ole tiennyt näitä asiota joten minun on kerrottava näistä asioista; kaikki eivät tarvitse näitä ajatuksia ja opetuksia mutta jotkut tarvitsevat ja heille minä kirjoitan. Jotkut tarvitsevat tätä pelastavaa elämää tuovaa tietoa mitä olen kirjoittanut. Tieto elämästä, Suuri Tieto, pelastavat tieto; gnosis ja usko.
Suomen Telluslainen