02.03.2019
Kaikki palvelee elämää.
He ovat keksineet helvetin jotta saisivat pidettyä kansan ja ihmiset kurissa ja järjestyksessä. He ovat tuominneet ihmiset kerran ja tuomitsevat toisenkin kerran. He ovat tuominneet ihmiset syntisiksi ja pahoiksi ihmisiksi jotka tarvitsevat helvetin pelkoa ollakseen hyviä; en sano että etteikö tällaiselle olisi tarvetta mutta kyse ei nyt ole siitä, vaan siitä, että ihmiset ovat tuomittuja jo kerran ja jos ei käänny heidän uskoonsa niin heidät tuomittaisiin vielä kerran Jahven toimesta. He ovat kovia tuomitsemaan ihmisiä ja samalla he puhuvat vihollisen rakastamisesta ja Jumalansa armosta sekä lähimmäisrakkaudesta ja siitä kuinka Jeesus kantoi kaikki synnit pois ihmisistä ja sitten sanovat että heidän Jumalansa Jehovan tai Jahven rakkaus ei katakkaan kaikkea eikä se ole ehdotonta puhdasta rakkautta. Heidän Jumalansa rakastaa meitä ja jos me emme rakasta Häntä niin joudumme ikuiseen kadotukseen ja tulimereen ikuisiksi ajoiksi ilman armoa. He puhuvat suvaitsevaisuudesta ja muusta mutta tekevät toista; he sanovat uskovansa Jumalansa rakkauteen ja samalla vihaavat toisia ihmisiä koska tämä sama Rakkauden Jumala vihaa. Kuten Dawkins on todennut: parhaat uskovaiset ovat tapakristittyjä ja muslimeja jotka eivät ota uskontoaan vakavasti ja usko siihen täysin ja sen käskyihin; he jotka eivät elä uskoaan todeksi. Tai no, ongelmahan on siinä miten näitä uskontoja tulkitaan; seurakunnat ja kirkot ja lahkot vihaavat, ei Jumala tai jumalat vaan ne ihmiset jotka tulkitsevat näitä uskontoja ja niiden opetuksia; ihminen tuo siihen vihan ja ymmärtämättömyyden, ihminen ei suvaitse ja ymmärrä, joten hän tuomitsee ja kiroaa toisia ihmisiä ja hakee siihen verukkeita uskonnoista jotta he voisivat oikeuttaa vihansa pyhällä jumalan valtuuttamalla vihalla.
Minun Jumalastani ei ole koskaan kirjoitettu missään. Kristinuskon ja Islamin Jumala joka on sama Jumala joka on Juutalaisilla, on Juutalaisten kansallisjumala enkä ymmärrä miksi häntä rukoillaan ja palvotaan eri kansojen keskuudessa. Ja kaiken lisäksi tätä Jumalaa ei ole olemassakaan; ei ole taivasta eikä helvettiä. On vain ikuinen elonkehä joka hyödyntää elämää ja on itse elämä.
En ota kissoja enään lemmikiksi; he ovat liian itsenäisiä. En myöskään ota koiria, sillä he ovat liian riippuvaisia; villipedot ja eläimet ovat sopivia lemmikkejä; ei tarvitse jatkuvasti ruokkia ja huolehtia eikä harmitella katoamisia ja olla huolestunutta. Ruokin pihalla lintuja ja takapihalla kauriita ja hirviä.
On osattava pukeutua olosuhteiden ja ympäristön mukaan; kuten juhlatilaisuuksiin mennessä. Ethän sinä pukeudu kahdenkymmenen asteen pakkasessa kesävaatteisiin tai kesällä talvivaatteisiin. Tilannetajua tulee olla; ihminenkin on osa ympäristöä ja ihmisten luomat olosuhteet ovat yhtä lailla luonnollisia mitä luonnon luomat olosuhteet. Ihminen on luonnollinen osa luonnon kiertokulkua ja ihminen on luonnon luoma olento; luonto on luonut ihmisen ja ihminen on kehittynyt osaksi luontoa; ihminen on luonnollinen osa luontoa. Ihminen kuuluu luonnolle; ihminen kuuluu elämälle; ihminen on osa elämää ja elämä on osa ihmistä. Ihminen on osa luontoa ja luonto on osa ihmistä. Mutta kuka loi luonnon vai syntyikö luonto? Mistä luonto syntyi? Elämä on äiti maan ja isä auringon lapsi. Näin minä uskon. Elämä on heidän lapsensa vaikka he itse ovatkin tietämättömiä ja tiedostamattomia ja elottomia asioita. Kaikella elollisella on syntynsä ja kaikella luonnottomalla on alkunsa ja luojansa. Elämä syntyy, materia luodaan. Materia on ikuisesti ollut olemassa mutta se on tullut olemaan olemassa tänne missä nyt olemme. On erikokoisia paikkoja jotka ovat erikokoisina olleet olemassa; maailmankaikkeuden materia tuli tänne toisesta ulottuvuudesta; ajattelen itse että me olemme eräänlaisessa aikatunnelissa joka laajenee suurempaan kokoon ja olemme matkalla sinne suurempaan todellisuuteen. Koko on suhteellista ja etäisyydet ovat suhteellisia. Materia virtaa tässä aikatunneliksi kokemakseni asiaksi; materia virtaa alkulähteestä olemaan olemassa tässä meidän todellisuudessa tai paikassa jossa olemme olemassa tällä hetkellä. Mutta missä tämä lähde oikein olisi? Sitä en tiedä, en edes tiedä olenko oikeassa tässä asiassa mutta näin sen näkisin tällä hetkellä olevan. Vai räjähtikö tänne tietty määrä materiaa tästä toisesta ulottuvuudesta jonka seurauksena syntyi tämä todellisuus? Ja olisiko tätä materiaa toisessa todellisuudessa lisää? Vai valuiko se kuiviin toisesta todellisuudesta tänne meidän luoksemme? Onko tämä energia joka virtasi tai virtaa tänne tietoisuutta? Tiedostaako kaikkeus olemassa olonsa? En tiedä mutta ainakin me olemme tietoisia olentoja. Tiedämme olevamme olemassa täällä missä lie olemmekaan olemassa. Ainakin aistimme tätä todellisuutta joka ilmenee tässä paikassa ja tässä hetkessä; koemme tätä todellisuutta, tätä kaikkeutta. Ja tiedättekö mitä? Minä nautin siitä, olen iloinen että saan kokea tätä kaikkea mitä täällä tapahtuu; olen iloinen että saan kokea elämää. Se tuo minulle levon ja rauhan mieleeni ja sydämmeeni. Olen hyvin kiitollinen siitä että saan olla täällä ja kokea tätä kaikkea mitä täällä tapahtuu. Elämä hyötyy elämästä; olen elossa ja hyödyn ja nautin elämästä jonka osa minäkin olen; elämä on luotu minua varten. Ei, vaan minut on luotu elämää varten, minut on luotu luontoa varten. En koe olevani niin tärkeä olento että kaikki tämä olisi luotu minua varten, vaikka se voi siltä vaikuttaa, sillä mehän hyödymme niin paljon tästä kaikesta, totuus on, että me olemme kehittyneet hyötymään kaikesta tästä; me olemme kehittyneet osaksi luontoa, osaksi elämää ja siten olemme myös riippuvaisia luonnosta ja elämästä ja elämää ylläpitävistä asioista; ilman tätä ylläpitoa ei ole elämää sellaisena kuin me sen tällä hetkellä tunnemme tai koemme. En tarvitse itseni jumalisointia että kokisin elämän mielekkääksi tai itseni tärkeäksi; tärkeäksi tullaan teoin, ei uskoen. En tarvitse kirjaa kertomaan minulle että olen jumalainen olento jota muu luomakunta palvelee; en usko tällaiseen; en ole niin ylimielinen ihminen että ajattelisin kaiken tämän olevan minua varten. Olen sen verran nöyrä että uskon olevani osa tätä kaikkea, osa elämää, osa luontoa, en sen verran ylpeä tai ylimielinen että uskon kaiken tämän olevan minua varten. Me olemme elämän vartijoita, elämällä on merkitystä; sen kehittyminen ja suojelu on annettu meidän käsiimme; olemme elämänsotureja. Tehtävämme on suojella ja vaalia elämää parhaan kykymme ja mahdollisuuksiemme mukaan; otetaan mitä tarvitaan ja jätetään mitä ei tarvita. Tuetaan elämänmuotojen olemassa oloa ja elämää; siitä hyödymme myös me itse ja muu elämä jota on elossa ja olemassa ja senkin kautta me hyödymme siitä itse. Kaikella elämällä on syntymänsä ja kuolemansa. Elämä hyödyttää elämää; ilman elämää, elämä kuolisi. Elinvoima; väki; on kaikessa elollisessa ja sen loputtua tai poistuttua, elämä kuolee ja katoaa. Väkeä on kaikessa elollisessa; ei vain ihmisissä tai eläimissä vaan myös puissa, kasveissa, hyönteisissä ja kaikessa elävässä. Väki, elinvoima ja elämäntahto, olemassa olon tahto; tahto ja halu elää ja olla olemassa. Mikään elävä ei tahdo kuolla joten me emme saa tuhota ja tappaa mielinmäärin koska se on toisen elämänmuodon tahdon vastaista, vaan meidän tulee vaalia ja suojella elämää, koska olemme elämänvartjijoita. Mutta on muistettava että myös kuolema palvelee elämää; ja elämä palvelee elämää. Elämä hyötyy kuolemasta; elämä hyödyntää kuolleen olennon tai eliön ja se alkaa palvelemaan elossa olevia eliöitä. Elämä ei katoa, se muuttaa vain muotoaan. Elämä on ikuista; se ottaa vain toisen muodon ja yrittää uudelleen; näin meidän ihmistenkin on toimittava; meidän on tuettava elämää ja elinvoimaa jotta voimme luoda ikuisen ihmiskunnan joka palvelee elämää; vain elämää palvelemalla me voimme luoda ikuisen ihmiskunnan; ei kuolleen ja kadonneen ihmiskunnan joka palvelee kuolemaa ja siten tuomitsee itsensäkkin kuolemaan ja katoamaan maailmankaikkeudesta. Tasapaino on kaiken elämän edellytys; tämän hetkisessä elämässä on tasapaino, luonnolla on tasapaino ja me horjutamme sitä tasapainoa tekemillämme asioilla ja aiheuttamalla epätasapainoa tuotannollamme joka palvelee markkinoita; elämää ei eletä ihmiskunnan puolesta vaan markkinoiden puolesta joka aiheuttaa sen epätasapainon kun sen tarpeita tyydytetään, me emme tyydytä ihmiskunnan tarpeita, vaan markkinoiden tarpeita. Huikentelevainen ja kertakäyttökulttuurimme ja elämäntapa tuhoaa elinympärostömme ja köyhdyttää maaperän joka edistää elämän tuhoutumista maapallolta tai ainakin ihmisen. Elämä jatkuu meidänkin jälkeen aikanaan kunhan se on palautunut ihmisen aiheuttamasta tuhosta ja hävityksestä. Me turmelemme maaperän ja elinkelpoisuuden maailmasta. Muu elämä sopeutuu olosuhteisiin ja muuttuu mutta me ihmiset emme muutu niin nopeaan kuin elinympäristö vaatisi; tähän käyttöön ihminen on keksinyt kaikenlaisia vempaimia ja muita asioita joiden turvin ihmisen ei tarvitse muuntautua vaan ihminen rakentaa asiat joiden turvin hän selviytyy muuttuvissa elinympäristöissä; jotka hän itse aiheuttaa, ihmisen selviytyminen on tullut riippuvaiseksi teknologiasta jonka hän itse on valmistanut. Teknologia on ihmisen selviytymisen edellytys; mutta hän samalla tuhoaa tällä teknologialla elinympäristöään jolloin hänestä tulee entistä riippuvaisempi teknologiastaan jonka hän on keksinyt. Hän paikkaa aiheuttamiaan tuhojaan luonnossa keksinnöillään ja näin tuhlaa resursseja jalommilta ja tavoitteellisimmilta asioilta vain jotta voisi selviytyä tässä paikassa tässä hetkessä vaikka voisi selvitä ilman näitä keksintöjä joita hän on keksinyt elämällä luonnonmukaisesti. Miten me muuten voisimme ostaa aikaa ihmiskunnalle jotta teknologia kehittyisi siihen että me voisimme alkaa matkaamaan avaruudessa? Tuhlaammeko resurssimme kertakäyttöön sillä hinnalla että selviytyisimme elämässä pidemmälle? Tuomitsemmeko itse itsemme tuhoon? Tuomitsemmeko ihmiskunnan tuhoon ja hävitykseen samalla tuhoten muun elämän maapallolta? Tai ainakin osan siitä? Nyt on kyseessä ihmiskunnan kohtalo ja elämä kokonaisuudessaan; ei sen vähempää, ei sen enempää. Hinta on mielestäni hirveä jos annamme ihmisten tuhota meidän oman elinmahdollisuudet; mielestäni me voimme uhrata sellaiset ihmiset jotka tukevat tämän nykyisen elintilan ja elämäntavan kehittymistä ja ylläpitoa sen sijaan että antaisimme heidän tuhota myös meidän muiden elinympäristön. He ovat uhrattavissa ihmiskunnan selviytymisen alttarilla ihmiskunnan selviytymisen edessä. Minä olen valmis uhraamaan ihmisiä ihmiskunnan hyväksi. Vai onko keino oikea tähän vaivaan? Itse olen sitä mieltä että meidän tulee rajoittaa ihmisten elintapoja ja heidän mahdollisuuksiaan tuhota ympäristöä; me emme saa mahdollistaa sitä vaan se on estettävä; mielestäni ihmisiä ei tarvitse tappaa vaan hyväksyä heidät sellaisina kuin he ovat ja estettävä suuremmilla päätöksillä sen, että ihmiset eivät voisi esimerkiksi saastuttaa tai lämmittää ilmastoa jne. Se ei saa olla mahdollista, sitä ei saa mahdollistaa; kaikki valta on päättäjillä mutta myös meillä yksilöillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin joita tapahtuu; me emme saa hyväksyä sitä, mitä tapahtuu, emmekä saa tehdä niitä asioita joiden seurauksena aiheuttaisimme kärsimystä ja tuhoa maailmalle ja elonkehällä; emme saa edesauttaa ympäristön tuhoja ja sen saastuttamista; meidän tulee luoda uusi elämäntapa jonka mukaisesti me eläisimme. Kaikki on valjastettu palvelemaan markkinoita ja sen ehtoja joiden he väittävät palvelevan ihmiskuntaa vaikka todellisuudessa ihmiskunta palvelee markkinoita; sitä näkymätöntä ja olematonta tahoa joka hallitsee rahaa ja sen kiertoa ihmiskunnassa. Ihmiskunta palvelee käsitettä jolle ihminen itse on antanut arvon ja merkityksen; ihmiskunta palvelee olkinukkea jota ei ole olemassa tässä maailmassa vaan ihmisen mielessä.
Lait ovat lakeja joita tarvitsemme ja joita on oltava ja joita on noudatettava, muuten vajoaisimme anarkiaan ja tuhoon jossa vain vahvat selviytyisivät, tai no ei vahvat, vaan he, jotka ovat valmiita tekemään hirveitä asioita selviytymisensä eteen. Ne moraalittomat ihmiset, jotka eivät kunnioita ihmisarvoa ja jotka eivät tunne empatiaa vaan jotka hakevat puhtaasti omaa hyötyään ja omaa nautintoaan; ihminen on valmis melkein mihin tahansa jotta selviytyisi kun selviytymisvietti on vallallaan. Meillä on oltava lakeja, sillä lait erottelevat miehet pojista. Sääntöjä on oltava joita ihmisten tulisi noudattaa; kaikille ei ole selvää se raja että mikä on hyväksyttyä ja mikä on kiellettyä ja pahaksi ihmisille ja ihmiselle; tämän tähden me tarvitsemme sääntöjä, opetuksia ja lakeja, joita ihmiset noudattaisivat. Uskonnot ovat tärkeä osa ihmiskuntaa, mutta nekin voivat aiheuttaa vahinkoa etenkin silloin kun alkaisimme noudattamaan ikivanhoja lakipykäliä ja opetuksia jotka ovat suunnattu ihmistä ja elämää vastaan. Lakeja jotka palvelevat vain kuoleman jumalaa ja jotka ovat tämän uskonnon epäonnistumisten merkkejä; ne lait jotka oikeuttavat pahuuden toteutumista ja jotka palvelevat pahuutta; pahuudet jotka tämä tai nämä uskonnot ovat oikeuttaneet ja vaatineet tehtäväksi ihmisille koska se palvelisi tämän uskonnon jumalaa ja hänen tahtoaan. Tarvitsemme kyllä rangaistuksia koska vain siten voimme tehdä pahojen tekojen kannattamattomiksi; jos emme rankaise niin ihmiset tekisivät mitä tahansa josta he hyötyisivät jotenkin; he yleensä tähtäävät omaan nautintoonsa ja vallanhaluunsa josta he nauttivat. He hakevat vain hyötyjä keinolla millä hyvänsä, siis jotkut ihmiset, eivät kaikki. Ihmiset oikeuttavat väkivaltaa ja tuhoa ja murhaamista ja tappamista ja vihaa ja muuta usein oman uskontonsa ja oman jumalansa tahdon kautta; kirjoista jotka on kirjoitettu pimeääkin keskiaikaa pimeämmällä ajalla; pimeydestä on kummunnut vain pimeyttä ja epävarmoja jumalan kuvia jotka tahtovat vain valtaa ja hallita ihmisiä helvetin pelolla ja kadotuksella ja muilla asioilla joita hänen itsensä luomat olennot tekevät ja joiden tekemisen hän itse on mahdollistanut; oletteko koskaan kysyneet itseltänne että onko tämä suuri jumalanne tyhmä?
Miten mustasta on tullut valkoinen? Miten se geeni on poistunut?
Riippuvuus on sitä kun aineesta tulee tärkeämpi kuin oma itse ja oma elämä on.
Suomen Telluslainen