Riimuja elintarviketeollisuudesta osa 1

Ihmiset eivät hyväksy sitä että ihmisiä ei ole liikaa vaan ihmisten elämäntapa on liikaa. Ihmisiä on alle 10 miljardia kun taas tuotantoeläimiä on ainakin joku 70-80 miljardia, vai oliko se niin että niitä teurastettiin tuon verran vuodessa? Kuitenkin ne kaikki juotetaan ja syötetään. Onko tämä toiminta järkevää tässä mittakaavassa ja näissä määrissä? Toisin sanoen, ihmisiä ei ole liikaa vaan tuotantoeläimiä on liikaa. Mutta kun ihmisten nyt vain on pakko saada liharuuan kanssa maitoa. Pitää saada aamulla kananmunia ja pekonia juustoleivällä ja lasilla maitoa. Lounaalla t-bone ja maitoa, päivällisellä kalakeittoa ja maitoa ja sitten iltapalalla maitoa, leikkeleitä ja juustoa leivänpäälle, eikä missään kohdassa mietitä onko tämä järkevää toimintaa näissä mittasuhteissa. Ihmiset on saatu uskomaan tämän kaiken tarpeellisuutta ja välttämättömyyttä. Eläinteollisuus teki katalan ja ovelan tempun kun sai tämän yliotteen ihmisten ajattelusta ja elämästä ja saivat myytyä mielikuvan terveestä tarpeesta mitä ilman ei voi elää, ja nyt ihmiset, tietämättömät ihmiset uskovat tähän. Se on niin syvällä tasolla omaksuttu ettei ihmiset osaa toimia eritavalla; he ovat kykenemättömiä toimimaan toisella tavalla. Vähän kuin olisi jokin vamma mikä estää ja rajoittaa toimintaa. Se on kuin erottomaton osa identiteettiä ja minäkuvaa ja olemista. Ongelma on joissain tapauksissa siitä että ihmiselle on sen koko elämä opetettu että kaikki mitä täällä on, on vain sinua varten, olet luomakunnankruunu jolla ei ole mitään vastuuta mistään eikä muulla ole väliä kuin sinulla itselläsi ja sinun haluillasi. Opetetaan että saat olla ja tehdä mitä haluat. Moni tarjoaa ongelmiin sitä myrkkyä mikä sen on aiheuttanut mutta he eivät ymmärrä sitä. Luulee että se mitä tarjoaa ratkaisuksi olisi ratkaisu vaikka se olisi osa asiaa mikä luo ongelman.

Jatketaan Jumalan viitoittamaa tietä

Suomen Telluslainen

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Riimuja menneisyydestä osa 2

Sunnuntai 3.6.2018
Paino huolestuttaa ja sokeritauti ja muut sairaudet, huolenaiheita. mutta nyt muihin asioihin, eli eilen tuli tällaisia ajatuksia mieleeni illemmalla tai joskus eilen. ”Tehtävä elävänä olentona minun on luotava lisää elämää elämään ja jatkettava siten elämän jatkuvuutta ja elossa pysymistä, elämän elossa pitämistä, ja siten minun tehtäväni on myös suojella sitä sillä kaikki elävät vain kerran, ja kuolevat vain kerran. Kaikki elämä on ainutlaatuista joka ei toistu vaan kaikki ovat yksilöjä ja elävät kerran, elämä on ainutlaatuista” mutta on myös muistettava että mikään ei mene hukkaan vaan jokin hyötyy aina mistäkin ja jostakin.

Nykyisin tietenkin uskon jälleensyntymiseen kuten Väinämöinen on opettanut, mutta tämä tämän hetkinen elämä on ainutlaatuinen mikä ei toistu täysin samanlaisena koskaan. Ihminen ei synny toiseksi eläimeksi eikä toiset eläimet ihmisiksi. Kaikki ovat yksilöitä joilla oma henki mikä matkaa kuoleman jälkeen Jumalan luokse. Jos eläin kuolee luonnollisesti, hän matkaa Tuonelaan eikä kuole. Jos eläin teurastetaan ja loitsu lausutaan; hän matkaa Tuonelaan eikä kuole. Rukoilen anteeksiantoa jos toimit väärin. Loitsulla pyhitetään, rukouksella pyydetään anteeksi. Loitsu vie esimerkiksi eläimen hengen Jumalan luokse ja rukous pyytää lihan anteeksiantoa. Opin myös tämän jälkeen sen että kaikki tämä mitä on olemassa maapallolla, on pyhää, sillä kaikki tämä mahdollistaa elämän mitä elämme. Mutta onko kaikki elämä pyhää? Sen tietää yksin Ukkoa ja Väinämöinen; Ehkä he opettavat, ehkä eivät.

Suomen Telluslainen

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti

Riimuja Väinämöisen Opetuksista osa 1

Ja kerran Väinämöinen oli samoamassa metsissä, kuten hänellä oli tapana mennä metsään kun ajatuksia pakeni tai tahtoi niihin ratkaisun. Ja niin hän saapui pienelle suolammelle missä tuskin olisi kalaa mutta päätti kuitenkin yrittää kalastaa sillä hänellä oli nälkä ja niin hän lausui loitsun Ahdille että saisi kalaa. Hän sitten saikin saalista; muutaman ahvenen ja suuren hauen. Hän päätti sytyttää nuotion millä paistaa kalansa minkä oli saanut. Tulta sytyttäessä hän lausui tulen sytytys loitsun ja tuli syttyi kolmannella kipinällä vaikka puu oli kosteaa. Mutta Ukko pystyy mihin tahansa kun hän sille tuulelle sattuu. Hän auttaa heitä jotka auttavat itseään. Suuresta hauesta hän päätti tehdä kanteleen ja lihat uhrata Ahdille heittämällä ne veteen kiitokseksi. Ei ne Ahdille mennyt vaan muille kaloille. Oli vain tapana uhrata; eihän Henget maallista ruokaa kaipaa vaan hengen ravintoa kuten kiitosta ja rukouksia. No hän valmisti kanteleen hauen leukaluista ja hampaista mikä hänellä oli tapana tehdä kun vain saisi sopivan leukaluun ja sopivan kokoisen hauen. Hän valmisti kannelta muutaman päivän, en tiedä tarkkaan, ja kun se oli valmis, hän ryhtyi soittamaan ja laulamaan Ukolle, Ahdille ja Tapiolle ja hengille. Hän loitsuillaan ja lauluillaan ylisti Ukkoa, kiitti Ahtia ja muisti Tapiota. Hän syvästi rakasti heitä. Olivathan he hänestä huolehtineet niin kauan kuin hän oli elänyt. Jo lapsena hän oli saanut heidän siunauksensa muttei tiennyt rooliaan elämässä ja sen tapahtumissa. Väinämöinen oli elänyt orpona mutta Ahti, Ukko ja Tapio oli hänestä huolehtinut jo lapsesta saakka ja antanut tietoa mitä muilla ei ollut. Jo lapsena Hän oli saanut heidän siunauksensa. Hänen laulunsa oi kaunis ja tunteita herättävä. Kun laulut oli laulettu Väinämöisellä oli nälkä ja kalat olivat loppuneet joten hän päätti lähteä etsimään sieniä ja marjoja, ja niin hän tuli jollekkin itselleen tuntemattoman sienen luokse ja totesi; koska en tuota sientä tunne, suuhuni sitä en tunge. Siihen minä koske en. En tahdo hitaaseen myrkytykseen kuolla joten kaukaa sen kierrän. Se marja, se sieni, mitä tunne en, siihen koske en. Sitä mitä en tunne, sitä en suuhuni laita. Se on lakini ja se on sääntöni minkä Tapio oli hänelle opettanut kun hän oli lapsi, joten kuule minua äläkä sinäkään toimi niin. Jätä tuntematon kasvamaan äläkä siihen koske sillä se voi hengen ja sielun viedä ennenaikaisesti Tuonelaan. Tutki tarkoin mitä syöt, tunne ruokasi mitä syöt. Sen Tapio metsänhenki minulle lapsena opetti kun hänen valtakunnassaan kuljeskelin; hän minua siellä johti ja ohjeita antoi miten metsässä selvitä voi. Astu sen päälle mihin voit kaatua ja monia muitakin ohjeita. Luota, älä pelkää minua vaan kuule sanani ja niistä vaari ota. Hän tahtoo suojella ja auttaa häntä joka häntä ja hänen kansaansa kunnioittaa. Kiitos siitä rakkaalle ystävälle. Kiitos.

Sitten Väinämöinen jäi mietteisiin ja totesi.
”Kuten et tuntematonta suuhusi laita, älä myöskään vierasta oppia purematta niele. Tunne alkuperä ja näe sen kansan totuus joka sitä noudattaa; katso miten he kohtelevat eläintä, ympäristöä ja luontoa. Tee päätöksesi heidän teoistaan ja siitä mitä he kunnioittavat, ei siitä mihin he sanovat uskonvansa. Pidä oma uskosi mutta tutki heidän uskoa ja katso miten he käyttäytyvät. Sanoihin ei voi aina luottaa, teot puhuvat puolestaan. Jos heidän oppi sortaa, tuhoaa, murhaa ja raiskaa, taistele sitä vastaan. Muista; Se mitä tunne en, sitä suuhuni laita en. Se mitä tunne en, siihen uskoani laita en. Vain sen syön minkä minä itse pyydän, metsästän tai teurastan; senkin hiidan kanssa jaan hiisin-päivinä yhteisinä. Muun ajan vain kasviksi syön ja luontoa ja elämää kunnioitan. Turhaan en toisen eläimen henkeä vie, jos siltä välttyä voin. Jos päädyn siihen että eläimen teurastan ja syön, lausun loitsun eläimenhengen ylle kun hänet teurastan; loihdin; Henki Jumalalle, Liha ihmiselle. Näin eläimenhenki menee Jumalan luokse ja lihat me syömme hiidan kesken. Loitsu puhdistaa eläimenlihan ja sen tuottaman synnin kun hänet syödään; puhdistaa hänen lihansa. Jos on mahdollista niin en lihaa syö kuin pakon edessä; mutta Jumala on sallinut että kuolemanpäivinä voimme lihaa ja maitoa syödä ja juoda. Teen niinkuin oikein on, en mikä väärin on. Kiitos tästä tiedosta armeliaalle armahtajalle Jumalallemme. Niin kuin Hän armahtaa minua, siten minä armahdan muita; tuomioita jaan vain Hänen sanaansa perustuen. Se ei ole minun käsissäni, vaan Jumalan.”
Tämän todettuaan Väinämöinen totesi vielä että se joka tätä lukee tai kuulee, voi minua myös suurshamaaniksi ja noidaksi kutsua, kannelta soitan ja rumpua lyön, mietteitä mietin, asioita tiedän, kuunnelkaa hengen opettajaa viisasta. Väkivaltaan shamaani ei syyllistyä voi tai voimansa menettää ja sen kadottaa; se on vaikea takaisin saada ja yhteisön luottamusta saada kun on hengen petos tehty. Hiisi välttää turhaa väkivaltaa ja totuuden esiin tuo; sanon sen mikä totta on, en mikä valhetta on; vailla valhetta vilppiä sanoistani löydy ei, se minun kunniani on, sitä rehtiys on; valhe on häpeä mitä suvaita ei. Tosiaan, senkin totesin että se, mitä tunne en, sitä suuhuni laita en. Se, mitä tunne en, siihen uskoani laita en. Niin se on.
Tarinoita seikkailuja minulla monia, mutta opetuksia vähiä. En niistä kaikille kerro, vain niille jotka arvostavat niitä ja minua kunnioittavat.
Ja sitten Väinämöinen jatkoi matkaansa seuraavaan tarinaan.

Suomen Telluslainen

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Riimuja Menneisyydestä osa 1

Seuraavaksi jaan kirjoituksia siitä mistä tämä kaikki nykyinen lähti liikkeelle. Ryhdyn jakamaan vanhoja kirjoituksiani.

Telluslaisen synty

Vanhan Vaasan Sairaalan ajat:

Tänään 31.05.2018 Torstaina ajattelin alkaa pitämään päiväkirjaa jota ihmiset ja lapseni voivat lukea sitten tulevaisuudessa. Kuuntelen tällä hetkellä Antero Lindgrenin Mother levyä, kappale on cutting her (loose) ihan nautittavaa musiikkia, kuulostaa hyvältä ja on sopivan rauhallinen ja levollinen levy kaiken kaikkiaan. Odotan innolla ensi lukuvuoden opiskeluja jos pääsen opiskelemaan äidinkieltä. Tahdon sen avulla kehittää itse ilmaisua ja kirjakieltäni. Tahdon oppia kirjoittamaan kieliopillisesti oikein.

On vähän haikea olo kun pääsen, tai joudun, uudelle osastolle, en ole varma tahdonko todella? Onhan se eteenpäin siirtymistä ja olen askeleen lähempänä pois pääsyä ja oman elämän aloittamista, koulua ja naisen etsimistä vai löytääkö hän minut? ehkä molemmat löytävät toisensa. Haikealla mielellä olen kun kuitenkin olen jo tykästynyt, ei sillä tavalla, vaan normaalilla tavalla näihin nykyisen osastoni hoitajiin. Olen siis tällä hetkellä tätä kirjoittaessa Vanhan Vaasan Sairaalassa Vaasassa, osastolla U3, eli U-talon ylimmässä kerroksessa, olen kahden hengen huoneessa hyvän oloisen tyypin kanssa, nimi on vaikka Aabraham, entinen ja välillä nykyinenkin narkomaani. Olen tänään kopioinut kirjastossa lainaamia levyjä soittimeeni, ipodiin. Ostin Ipodin toiselta potilas toverilta, hänen nimensä on Joosef, etukirjain kaima, en kerro oikeita nimiä sillä se ei välttämättä olisi sopivaa. Tosin en usko että kirjoituksiani koskaan julkaistaan, joten sama kai se on kertoa että ostin soittimeni Joosefilta, teen ystävä ja teen asiantuntija, se yhdistää meitä kahta. Rakkaus teehen. Olen kateellinen, tai no ei niin vahva ilmaisu, vaan.. sanotaan että tahtoisin olla yhtä hyvä teen keittäjä kuin hän on, tosin teetä ei saa koskaan keittää vaan se tulee hauduttaa. Juon yleensä vihreää ja valkoista teetä; ne ovat terveellisiä ja hyvän makuisia. Teestä tuli puhetta niin laitoin tee veden kiehumaan tai lämpenemään, mustasta teestä en niin tykkää, muistuttaa liikaa kahvia, ainakin se ajatus. Juon välillä kahvia mutten tykkää siitä, pahanmakuista, juon varmaan addiktion takia. Nyt soi Antero Lindgrenin kappale mother. Kuulostaa todella hyvältä ja rennolta. Ihailen tätä musiikkia. Tykkään myös Burzum yhtyeen tuotannosta, etenkin niistä ambient levyistä, eli Hlidskjalf, sol austen mani vestan ja the ways of yore, nämä ovat tällä hetkellä ne parhaat joita välillä kuuntelen.

Minulla olisi tänään filosofian koe johon valmistaudun, tai ainakin yritän valmistautua, kokoajan tulee jotain muuta tekemistä mieleen. No pitää skarpata, eli ryhdistäytyä, eli toimia eikä vain miettiä. Tulee tietenkin miettiä mitä tekee ja miten tekee, muuten olisi täysin päätöntä meininkiä.
Olen huolestunut maailman menosta, ihmiset eivät välitä ilmastonmuutoksesta tai merien roskaamisesta tai muusta. Olen miettinyt että tulisiko minun tehdä jotain enemmän tämän asian muuttamiseksi kun tuntuu etteivät muut osaa tai tajua tai kykene tekemään mitään asioita; he eivät ole valmiita toimimaan asian eteen toisin kuin minä, minä olen valmis. Mutta ajattelen myös ettei unabomberin kaltaiset teot johda mihinkään. Joten ette voi syyttää minua ilmastonmuutoksen toteutumisesta, tai ainakaan sen johdosta kun siis olen kasvissyöjä jotta hiilijalanjälkeni olisi pienempi, jottei ilmasto ja ympäristö tuhoutuisi kuten myös jälkipolvien elämä ja tulevaisuus. Tämä on ainoa keino jolla voin pyrkiä estämään ilmastonmuutosta, tai ainakin meille sanotaan niin, en tiedä totuutta. Nyt hörppy vihreää teetä nimeltään Green tea tahiti. Käyn hakemassa teeni Liisa Koskelta, sijaitsee Vaasan keskustan kuppeessa, pieni viihtyisä liike; tulee käydä ostamassa sieltä kahviakin seuraavalla kerralla, kyllä niistä jonkun on pakko maistua hyvältä, ajatuksia pää täynnä niin asia pomppii asiasta toiseen, tai sitten kärsin adhd:stä tai add:stä.
Olen myös aktiivinen bloggaaja tai aktivisti, saatan sekaantua vasemmiston ja kommunistien toimintaan, en tällä hetkellä koe olevani kommunisti vaan enemmänkin pakana. Koen maailman omalla tavallani ja selitän sen omalla tavallani, se on minun näkemykseni ja minulla on oikeus siihen ja olen valmis taistelemaan sen puolesta, sitä minulta ei voi kukaan viedä pois.
Nyt menen parvekkeelle lukemaan ja valmistautumaan kokeeseen, voi olla että kirjoitan tänne lisää. Kello on nyt nykyajan kaltaisella ajanlaskutekniikalla 13:17. Aika on vain planeettojen liikettä, aikaulottuvuuta ei ole mielestäni olemassa, aika on vain liikkeen mittausta tilassa.
Haaveilen tällä hetkellä omasta mummonmökistä tai kartanosta maaseudulla, ehkä mielummin pienempi rakennus kuin kartano, se olisi liian iso. Mummonmökki tai jokin sen kaltainen tulisi olla, sekä tahtoisin myös navetan, jossa olisi myös työpaja. Kanala tulisi olla myös, ehkä myös lampaita, sekä oma pelto viljalle, mieluiten ruispelto, en tosin tiedä kasvaako se suomessa? Ja marjapensaita tulisi olla. Olisi myös otettava huomioon pikkulinnut ja miksei myös isommatkin? Siilit pitäisi huomioida, siis ruokkia ja tuollain heitä. Peuroja tai hirviä tai poroja ruokkia tontin reunalla. Tulisi myös olla villipelto jota ei hoitaisi mitenkään vaan antaisi sen olla, jotta kasvaisi erillaisia yrttikasveja joiden terveysvaikutuksista ja muusta moni ei tiedä. Mehiläispesä tulisi olla josta saisi hunajaa joten olisi kasvatettava kukkia joista mehiläiset erityisesti pitävät. Myös perhosia tulisi houkutella kasveilla ja kukista joista he tykkäävät. Oravia pitäisi syöttää. Kuten vaikuttaa, tontin pitäisi olla iso, no, nämä on haaveita joita saa olla. Ainiin, järvenranta, tai no järvi, saisi olla myös lähellä, jotta voisi tarvittaessa kalastaa omat kalansa. Komposti tulisi myös olla kasvimaata ja kukkia ajatellen. Sen tahdon mainita että sisävessa tai juokseva vesi ei ole pakollisia, kunhan on pihakaivo tai kellarikaivo ja/tai lähde lähellä. Ulkovessasta sen verran että pystyn kyllä ulosteet ja muun tyhjentämään jonnekkin kompostin kaltaiseen paikkaan. Ulkosauna olisi myös hyvä olla. Talo pitäisi myös olla mahdollista lämmittää puulla tarvittaessa, eli olisiko se takka tai leivinuuni hyvä olla?

Tyhjän päivästä lässytystä mutta asiat eivät ole muuttuneet vaikka ihminen on muuttunut.

Suomen Telluslainen

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Riimuja tulevasta

Mulla on nyt luvassa luova tauko ja etsin seuraavia aiheita omalle kirjoitukselleni. En lopeta kirjoitusta vaan pidän luovaa taukoa. On paljonkin juttuja mutta ne ovat liian lyhyitä etten viitsi niitä julkaista. Osa on myös sekavia, mitä jotkut tännekkin päätyneet voivat olla mutta pyrin jotenkin rajoittamaan juttuja ettei laatu laske, jos sellaista on. Olen pohtinut että kirjoittaisin minun ehdotuksiani näihin poliittisiin juttuihin. Eli käsittelisin erikseen eri aiheita kuten ympäristö, eläimet, maatalous, sotilastoiminta, koulutus, kansainvälisyys, maahanmuutto, turvapaikanhaku, päihdepolitiikka, energiapolitiikka yms. Mutta katsotaan nyt mihin päädyn. Olen tietenkin jo kirjoitellut osan niistä miten minä ajattelen ja hahmotan tätä maailmaa ja sen eettisyyttä. Minulla on alustava puolue-projekti mitä olen hahmotellut aikani kuluksi mutten ole vielä valmis sellaiseen. Täytyy ensin hahmottaa tilanne ja aiheet. Tietenkin voi olla että näitä juttuja ei kukaan lue mutta kirjoittelempa silti. Tämä on terapiaa ja tuo merkistystä elämääni. Olen viimeaikoina lukenut enemmän ympäristöstä ja siihen liittyvistä asioista. Sellainen kirja nyt menossa kuin maailma ja me, luonnonvarat ja kasvun rajat. Olen myös harkinnut että kirjoittaisin näistä kirjoistani arvioita mutten ole niin pro näissä jutuissa. Voisi tietenkin mainita mitä lukee tällä hetkellä muiden kirjoitusten ohella vaikka jutun loppu puolelle.

Jätetään tähän.

Suomen Telluslainen

Kategoriat: Yleinen | Jätä kommentti

Riimuja kehitysavusta ja siviilipalveluksesta

Riimut osa 1

Kehitysapu muutettaisiin siihen että perustaisimme kouluja kehitysmaihin mitä tahdotaan auttaa. Kouluilla olisi myös kirjastoja. Kouluissa opetettaisiin kieltämme sekä englantia että heidän omaansa. Jos opinnot menevät hyvin he voisivat hakeutua opiskelemaan meidän maahamme tai muualle. Koulujen tulisi olla samantasoisia kuin meidänkin koulut tai lähellä sitä. Tätä projektia tulisi kokeilla että tuottaisiko se millaisia tuloksia ihmisten keskuudessa ja maassa missä projekti käynnissä. Elikkäs meidän maamme siviilipalvelushenkilöt voisivat hakea suorittamaan osan palveluksestaan kehitysmaissa auttaen paikallisia.
Eli ajatus olisi lähettää siviilipalvelushenkilöitä kehitysmaihin ja nälänhätä alueille auttamaan ihmisiä. Se olisi hyväksi niin omille siviilipalvelushenkilöille sekä paikallisille. Se voisi olla silmiäavaava kokemus monelle ja he arvostaisivat maatamme enemmän ja sen toimintaa. Samalla kasvaisi ymmärrys arvoja ja muita asioita kohtaan. Palvelus voisi kestää sen 2-3 kuukautta jotta useampi henkilö pääsisi käymään siellä palveluksessa. Voisi olla myös jono sinne koska moni varmasti tahtoisi hakeutua sinne osaksi palvelusta. Siviilipalvelushenkilöt suorittaisivat myös palvelusta omassa maassaamme, mutta tällainen olisi myös tarjolla. Maassamme palvelusta suoritettaisiin eri yhdistyksissä. Olisi oltava myös mahdollista hakeutua suurlähetystöihin palvelukseen.

Jätetään tähän

Suomen Telluslainen

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Riimuja ruuasta osa 1

Riimuja 1 Hajanaisia ajatuksia

Meidän tulee vain vähentää eläinperäisien tuotteiden käyttöä. Ei lopettaa kokonaan vaikka itse niistä kieltäydyn täysin mutta tiedän ihmisten luulevan tarvitsevan niitä koska heidät on opetettu siihen ja on vaikea oppia uusia tapoja ja omaksua uutta tietoa jos ei ole vastaanottavainen opittujen arvojen pohjalta. Mieleni on antanut ajatuksia että meidän uskossamme sika korvataan kotoperäisillä kukoilla, kanoilla, vuohilla ja naudoilla. Näitä syötäisiin hiisin-päivinä ja kehitettäisiin uusia ruokalajeja näistä. Sikaa tai muitakaan eläimiä ei syötäisi näissä mittasuhteissa. Mietittävä voisiko esimerkiksi kukon kanssa syödä maassamme tuotettuja herukkahillopohjaisia kastikkeita? Tai voisiko katajanmarjoja ja pihlajanmarjoista kehitellä kastikkeita tai ainakin maustaa ruokia ja pyrkiä ottamaan niitä käyttöön? Kasvikunnantuotteista koostuisi arkiruoka ja joitain eläinperäisiä ruokia syötäisiin hiidan kokoontuessa yhteen vietäämään aikaa kerran pari viikossa. On mietittävä joulukinkun korvaamista suomenvuohella, suomenkanoilla ja kukoilla ja suomenkarjalla. Uusi ruokalaji? Nauta, vuohi, kukko? Kaikkien tuotettujen eläinten mitä syömme on oltava luomua. Broileri on kiellettyä ruokaa kuten myös muutkin sairaiksi jalostetut eläimet ja niiden tuotokset. Mieleni antaa ajatuksia siitä että uskossamme saa syödä lihaa vain hiisinpäivinä, jos kuolemalla nyt jotain voi juhlistaa, olisiko parempi nimitys kuolemanpäivänä?

Riimuja 2

Juhlapäivistä ja ruuasta

Juhlapäiviä voisi olla kuunkierron mukaisesti. Uutta kuuta juhlistettaisiin, entä sitten vanhan kuun loppua? Ne ovat kuitenkin samoihin aikoihin joten tarviiko ne jotain yhteistä kuten vaikka paaston sen ajan kun kuu vaihtuu uuteen kuuhun? Ja jos kyllä niin minkälainen paasto? Mistä kieltäydytään? Liha, kala, kana, maitotuotteet, tupakka, päihteet, alkoholi? Vai olisiko jokin muu tapa juhlistaa asiaa? Tosin elintapamme on muutenkin kasvispainotteinen ja lihaa syödään kerran pari viikossa kun paikallinen hiida kokoontuu yhteen itse teurastetun lihanääreen joka on eläessään elellyt vapaasti maatilalla tai metsissä tai vuoristoilla, missä ne nyt ovat kasvaneetkaan, ei tehtaassa, ei hallissa vaan luonnossa.

Riimuja 3

Selvennys uskomme käsityksistä ja tavoista

Lihaa, kalaa ja muita eläinkunnantuotteita saa syödä vain kun hiidan väki kokoontuu yhteenviettämään aikaa. Paikallinen hiida valitsee teurastajan ja lihankäsittelijän. Teurastaessa lausuttava loitsu; henki Jumalalle, liha ihmiselle. Kiitos Jumalalle ja eläimelle. Ja sen jälkeen liha on valmista käsiteltäväksi ruuaksi ja silloin liha on valmista syötäväksi kun se on paistetu ja valmistettu. Muistakaa sillä ei ole väliä miten rukoilette tai kiitätte vaan vain sillä on merkitystä ketä tunnustat sydämmessäsi kun rukoilet tai kiität.

Riimuja 4

Meidän tulee kehittää jokin oma pääjuhla joulun tilalle jollekkin ajanjaksolle; ehkä sadonkorjuun yhteyteen jolloin luonto antaa omaansa mitä niitämme? Uuden kuun syntyä juhlistetaan joka kuukausi. Myös täyttä kuuta tulee juhlistaa jotenkin. Meidän tulee luoda omat perinteemme ja perinneruokamme ja tapamme juhlistaa niitä hetkiä.

Riimuja 5

Tehkäämme sunnuntaisin tulevan viikon suunnitelmat ja käydään kuluneen viikon tapahtumat läpi ja keskustellaan niistä perheen tapahtumat perheen kesken ja hiidan tapahtumat hiidan kesken. Jouluisin käydään läpi menneen vuoden tapahtumia ja tehkäämme joulun aikoihin tulevan vuoden talous- ja elämänsuunnitelmat läpi. Suunnitellaan elämiämme; ei mennä vain hetken viemänä tuuliajolla. Tähdätään hyvinvointiin ja vaurastumiseen ja oppimiseen. Henkisen pääoman kehittämiseen ja elintason nostamiseen.

Jätetään tähän tällä kertaa

Suomen Telluslainen

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Riimuja Hiidoista osa 2

Riimuja 1

Paikallista hiidaa hallinnoi kansantalo. Kansantalot hallinnoivat kansantupia. Hiida ja kansantuvat ovat vastuussa alueen kansantalolle. Hiidat ovat paikallisten yhteisöjemme nimityksiä, kuin seurakunta joissain uskonnoissa. Hiidoilla kansantuvat joissa omat kirjastot ja seurahuoneet. Kansantalolla suurempi kirjasto, seurahuone, hallinto ja hiisi. On kansantalo ja paikallisella pienemmällä hiidalla kansantupa vaikka paikallisessa kaupunginosassa.

Riimuja 2

Meidän yhteisössä, hiidassa, alkoholilla päihtyminen on kiellettyä. Voi juoda konjakkia silloin tällöin lasillisen kun rentoutuu. Viiniä silloin tällöin lasillisen pari ruokailun yhteydessä. Sama oluen kanssa; vain ruokailun yhteydessä. Jos päihtyy vahvemmin on mentävä nukkumaan pää selväksi. Alkoholi on sallittua vain ruokailun yhteydessä ja ruuan tulee olla se pääasia siinä tilanteessa. Ja sitäkin mieluiten vain kerran pari viikossa että ottaa ruokailun yhteydessä alkoholia. Jos ei voi olla juomatta, on hakeuduttava hoitoon ja lopetettava kokonaan alkoholinkäyttö.

Riimuja 3

Meidän hiidan elämäntapa. Me emme päihdy vahvasti. Me emme menetä itsehallintaa tai muistia. Me ostamme jalometalleja, jalokiviä, maata ja metsää. Me urheilemme ja syömme enimmäkseen kasvispohjaista ruokaa, eläinkunnan tuotteita vain kerran viikossa hiidan kokoontuessa yhteen. Silloin syömme joko luomu-kukkoa, luomu-nautaa, luomu-kananmunia tai luomu-vuohia. Osallistumme reservin toimintaan ja omistamme aseita ja harjoittelemme niiden käyttöä jotta voimme puolustaa kansaamme missä elämme. Luemme kirjoja ja opiskelemme. Ostamme yhteisön jäsentemme, eli hiidan jäsenten, eli hiisin kansan valmistamia koruja, veistoksia, maalauksia, kirjoja ja musiikkia ja tuemme muutakin kulttuurissamme tuotettavia palveluja ja tuotteita. Triathloniin olisi hyvä osallistua ainakin kerran elämässä sekä vaeltaa ja patikoida, sekä osallistua maaseutukommuunin toimintaan joka tuottaa kulttuuria ja ruokaa. Kaikkien ei ole pakko tehdä kaikkea tätä mitä olemme kirjoittaneet.

Riimuja 4

Hiidalla vastuuhenkilö joka vastuussa siitä että muut tietävät vastuunsa ja hänelle ollaan vastuussa. Kaikkien tulee kantaa vastuunsa. Hiidan neuvoston äänestävät hiidan jäsenten kesken.

Riimuja 5

Hiidalla yhteisomaisuutta ja toisia tuetaan taloudellisesti. Ensisijainen vastuu kuitenkin ihmisellä itsellään. Yhteisön etu ensisijainen. Ihmisten tulee palvella hiidaa, ei yksilöitä. Väliaikaisesti voidaan auttaa taloudellisesti tai ostaa uusia vaatteita tai ruokaa. Hiida ostaa harrastusvälineitä jäsenilleen yhteiskäyttöön. Pääasiallinen tuki on ruuan ja asumisen järjestäminen. Jos henkilö vähävarainen, hän voi mennä hiidaan syömään ruokaa ja säästää siinä.

Riimuja 6

Tienatkaa hiidan ulkopuolelta ja käyttäkää ne hiidan jäsenten tuotteisiin tai palveluihin. Maksakaa valtiolle mikä valtiolle kuuluu.

Jätetään tähän tällä kertaa. On toisia aiheita mihin sekaannun seuraavaksi. Hiisi voisi olla yksi aihe.

Suomen Telluslainen

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Riimuja Hiidasta osa 1

Riimuja 1

Meidän on perustettava kommuuneja maaseudulle minne vetäydytään kasvattamaan kasvisruokaa ja kirjoittamaan ja lukemaan kirjoja ja muita kulttuurituotteita. Siellä olisi päihteidenkäyttökielto, tai jotenkin hallittua ja vain vegaanista ruokaa. Se toimisi myös taiteilijaresidenssinä. Sauna, höyrysauna, ateljee yms. Suuri pihapuutarha ja kasvimaata, vaahteroita. Tai jotain vastaavaa. Nämä kommuunit toimisivat yhteisömme kulttuurikeskuksina ja elintarvikkeiden tuotantopaikkoina. Kaupunkihiidat rahoittaisivat kommuunin toimintaa ostamalla maaseutukommuunilta ruuat ja muuta palvelua. Samalla he voisivat lomailla kommuunissa.

Riimu 1 yhteenveto

Maaseudun kommuunit, voisi nimetä vaikka kolhooseiksi tai residensseiksi, olisi ruuantuotanto ja kulttuurikeskus. Kaupunkihiidat ylläpitävät kauppoja missä myydään Hiidan jäsenten tuotteita ja rahat menevät yhdistyksen kassaan.

Riimuja 2

Hiidalla maaseudulla omistusta, asuinrakennus, piharakennus, Hiisi-pyhäkkö, peltoa, kasvimaata, mehiläisiä ja joitain eläimiä ja muita tarvittavia rakennuksia ja asioita. Kaupunkilaishiidat rahoittava maaseudun kommuunien toimintaa varojensa mukaisesti ja antavat tarvittaessa aikaansa ja työpanostaan käyttöön sadonkorjuun ja muun tarpeen mukaisesti.

Riimuja 3

Hiidalla oma tuuantuotanto sillä kasvit ja eläimet täytyy kasvattaa tietyllä tavalla ja eläimet tulee teurastaa tietyllä tavalla ja niiden täytyy elää tietyllä tavalla tiettyyn ikään ja vain tiettyjä rotuja ja eläimiä. Permakulttuuri, ekologia, luomu.

Riimuja 4

Tienataan rahaa Hiidan ulkopuolella ja käytetään ne hiidanjäsenten tuotteisiin ja palveluihin. Tämä kasvattaa yhteisömme ja sen jäsenten varallisuutta. Paikallisella Hiidalla on yhteinen kassa minne rahat sijoitetaan. Yhteisö päättää itse mihin rahat käytetään. Sen täytyy kuitenkin liittyä Hiidan toimintaan ja sen kehittämiseen, vahvistamiseen ja kasvattamiseen. On myös tehtävä niin että yhteisömme ostaisivat maata ja metsää omistukseensa minne perustettaisiin näitä maaseutukommuuneja. Metsät jätettäisiin luonnontilaan ja pellot hyödynnettäisiin kestävällä tavalla kasvattamalla kasveja joista hyötyä maaperälle, ilmastolle ja yhteiskunnalle. Olisi myös hyvä ostaa jalometalleja ja jalokiviä yhteisön omistukseen. Niitä tulee säilyttää pankeissa tai jossain kassakaapeissa tai jossain hyvinvartioiduissa paikoissa. Jos maassanne jossa elätte, on mahdollista omistaa aseita, omistakaa niitä ja huolehtikaa niistä hyvin ja käykää säännöllisesti ampumassa.

Riimuja 5

Hiidoilla omat paikallisyhdistykset jotka myyvät omia tuotteitaan ja rahat kerääntyvät yhdistykselle. Rahoilla ostetaan hiidan tuottajien tuotteita mitä sitten myydään yhdistyksen sivulla tai konkreettisessa kaupassa. Hiidan omaisuus on yhteisön omaisuutta ja Hiidan neuvosto päättävät niiden käytöstä. Voisi tietenkin ohjeistaa että rahat menevät kansantalon, hiisi-pyhäkköjen ja seurahuoneen rahoittamiseen. Kansantalossa on hiisi ja seurahuone. Myös keskusjärjestölle tulee maksaa osuutensa.

Riimujen yhteenveto

Hiida tuottaa ruuan, Hiida rahoittaa Hiidan yhteisruokailut. Hiidan omaisuus on yhteistä minkä käytöstä he yhdessä päättävät. Ne tulee kuitenkin kohdentaa, kuten olemme aiemmin kirjoittaneet, eli rahoitetaan hiidan toimintaa, kansantaloja missä kirjasto, hiisi, seurahuone ja toimistotilat. Kahvit, matet, rooibokset, teet ja muu vastaava tarjotaan. Alkoholille ja päihteille kielto.

Vieläkin selvemmin perusteet.

Hiidoilla omat paikallis-yhdistykset jotka myyvät hiidan ja kommuunien tuotteita ja rahat kerääntyvät paikalliselle yhdistykselle. Rahoilla ostetaan Hiidan tuottajien tuotteita, mitä myydään yhdistyksen nettikaupassa tai kivijalkamyymälässä. Rahoja käytetään myös jalometallien, jalokivien sekä metsien ja maan ostamiseen. Hiidan omaisuus on yhteisön omaisuutta ja hiidan neuvosto ja jäsenet päättävät niiden käytöstä.

Jätetään tähän. On vielä yksi aihe mikä käsittelee tätä Hiida-kysymystä. Hiidalla tarkoitamme uskomme paikallista yhteisöä ja sen jäseniä.

Suomen Telluslainen

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Riimuja maataloudesta osa 1

Riimuja 1

Eläinkunnantuotteita ei saisi tuoda yhtään maahamme. Kaikki ne tuotettaisiin maassamme omatoimisesti omista roduistamme kehitetyillä roduilla missä on eläinten eettinen jalostaminen ensisijalla. Suurmaatilat kiellettäisiin lailla. Sikoja saisi olla vaikka korkeintaan 50 yhdellä maatilalla. Lehmiä myös joku 50 maidontuotannossa, tai jotain vastaavaa, en tiedä hyviä lukuja mutta kaipa ne joku minulle joskus kertovat. Ja kaiken tämän pitäisi olla luomu-tuotettua. Broilerin tuotanto kiellettäisiin lailla sekä kanat jalostettaisiin suomalaisesta kanaroduista. Suomenvuohen tuotantoa lisättäisiin ja tuotaisiin ihmisille tarjolle. Eläimissä suosittaisiin kotimaisia rotuja ja niitä jalostettaisiin terveeseen ja eläimen hyvinvointia palvelevaan suuntaan. Suomen nautakarja jalostettaisiin suomalaisista karjaroduista ja pyrittäisiin luomaan niistä hyviä rotuja. Myös lapinkarjan tuotantoa ja jalostustyötä tulisi kehittää, en tiedä mihin suuntaan mutta sekin tulisi ottaa yleiseen käyttöön tai ainakin tarkastelun kohteeksi että miten sitä voisi hyödyntää. Voisimme sitten ajanmyötä alkaa myymään rotujamme ulkomaille.

Riimuja 2

Maataloustuet lakkautetaan ja maatilalliselle maksetaan kuukausittaista kansalais-tuloa minkä päälle hän saa tienata osuutensa myymistään tuotteistaan. Lihan ja maidontuottamisen tuet lakkautetaan ja perustetaan osuuskuntia minkä jäsenyyden maidonjuojat ja lihansyöjät ostavat mitkä oikeuttavat heidät ostamaan lihaa ja maitoa osuuskunnan kaupasta.
Meidän ruokajärjestelmämme on liian riippuvainen eläinkunnantuotteista mikä nostaa haastetta sille että olisi omavaraisia ruuantuotannon suhteen. Kasvikunnantuotteita taas voidaan säilyttää pitkiä ajanjaksoja kaapissa. Jos eläinkunnantuotteiden tuotanto laskisi niin osa vapautuneesta peltotilasta voitaisiin korvata jollain muulla tuotteella kuten hampulla, härkäpavulla, soijalla(?) ja viljoilla. Hampulla korvattaisiin paperin ja kankaan ja muiden tuotteiden tuotantoa. Härkäpavulla taas tuotettaisiin ravintoa ihmisille kuten myös soijalla ja viljoilla. Ymmärrän sen että talous on hyvä perustaa jonkin niinkin varman kuin ruuantuotannon päälle kun kuitenkin kasvatetaan rahaa ja työpaikkoja koska kaikkien on syötävä, joten työpaikka ja tulo on taattua. Ihmiset ostavat ruokaa jatkuvasti. Eläinkunnantuotanto ja kulutus on luonnottomissa mittasuhteissa mikä on haitallista luonnolle ja joillekkin ihmisille itselleen. Sekä meidän liian riippuvainen asema sen suhteen.

Riimuja 3

Ihmisillä oikeus tietää mitä syövät joten kaikkiin elintarvikkeisiin ja tuotteisiin asetettava qr-koodi mikä ohjaa sivulle missä käy ilmi tuotteiden vaikutukset ympäristöön, mikä on sen hiilijalanjälki ja kuinka paljon on mennyt maata, rehua ja vettä sen tuottamiseen. Tieto voisi olla yhdestä kilosta lihaa ja nestemäisestä juomasta yhden litran tuottamat kulut ympäristölle. Myös rehun viljelyn ja laidunmaan vaatima pinta-ala on ilmennyttävät tekstistä selvästi ja helposti ymmärrettävästi. Esimerkiksi eläinkunnan tuotteissa merkitään rehun viljely-ala, vesi mikä on mennyt rehun tuottamiseen ja sitten kuinka paljon eläin on syönyt ja juonut nesteitä sen elinaikana ja onko annettu antibiootteja tai muita lääkeaineita eläimelle. Mitä on vaatinut että on saatu tuotettua eläinperäinen tuote; mikä on kilon tai litran hiilijalanjälki ja ympäristö kuormitus. On oltava tietoa kuinka paljon on kulunut vettä, rehua ja maata tuottaa yksi litra juomaa ja vertailukohteena vesi. Olisi myös kerrottava lihantuotannossa kuinka paljon sen tuottaminen on vaatinut vettä, rehua ja maata että on saatu tuotettua yksi kilo lihaa ja vertailuna tulee olla 1 kilo härkäpapua. Jos eläinkunnantuote kyseessä niin olisi oltava myös tieto millaisissa elinoloissa tuotantoeläin on elänyt ja onko ulkoillut vapaasti ja laiduntanut ja kuinka paljon siihen on mennyt maata. On kerrottava myös pinta-alasta millä eläin on elänyt sekä tieto eläimen tai linnun elinpiiristä eli minkä kokoisella elinalueella lintu tai eläin on elänyt ja kuinka monen lajitoverin kanssa, onko ulkoillut vaiko ollut hallissa sekä kerrottava minkä ikäiseksi hän on elänyt ja mikä on hänen luonnollinen ikänsä. Eläinvirasto tekee laskelmat ja tutkivat asiat näiden suhteen. Tähän hiilijalanjälki asiaan voisi tehdä oman värikoodi luokittelun mistä kävisi ilmi tietoja värin perusteella. Tuotteen pakkauksessa olisi värikoodi mikä kertoisi minkä tasoinen tuote on kyseessä ympäristön ja hiilijalanjäljen perusteella. Sekä QR-koodi minkä kautta voi hakea lisää tietoa eläimistä ja heidän oloista ja jo mainituista ympäristövaikutuksista ja muusta huomioitavasta. Eläinvirasto tekee nämä laskelmat ja tiedot. QR-koodia ylläpidetään eläinviraston toimesta eläintuotannon kohdalla. Nämä helpottaisivat ihmisiä tekemään paremmin eettisiä ja tiedostavampia valintoja kaupoissa kun ostavat tuotteita. Säädettävä myös laki niin että kauppojen on ostettava ensisijaisesti paikallista tuotantoa eli paikkakunnan sisältä, sitten maakunnan, sitten kansalliselta tasolta, sitten EU-alueen tuotantoa ja sen jälkeen EUn ulkopuolista tuotantoa. Suosittava paikallista, tämä huomioidaan myös verotuksessa tuotteiden hinnoissa. Kasvikunnantuotteet myös halvempia kuin eläinkunnantuotteet. On myös huomioitava työllisyysvaikutus. Kuinka paljon lihan tuottaminen työllistää ja kuinka paljon kasvien tuotanto työllistää, eli työntekijöitä vapautuu toisille työaloille kun eläinkunnantuotanto laskisi ja jonkin toisen alan markkina-ala kasvaisi. Tyhjiö täyttyy aina jollain.

Riimuja 4


Tulee rahoittaa tutkimustyötä minkä tavoite on kehittää mahdollisimman luonnollinen lannoitus viljelylle ja kasvimaan hoitamiseen sekä tarjottava sitä edulliseen hintaan tai ilmaiseksi, tai säätää lailla että ne ovat ainoat lailliset lannoitteet ja ravinteet mitä saa käyttää maataloudessa. Niiden tulisi olla ympäristö ystävällisiä.

Jäädään jahkailemaan asioita

Thulean kansalainen.

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti