Alustavia Riimuja Kielipolitiikkaan

Kielipolitiikka
Koulussa opetetaan pakollisesti suomea ja englantia.
Sitten kolmas kieli joka on myös pakollinen ja mikä voi olla
joku seuraavista;

Ruotsi
Arabia
Somali
Saksa
Venäjä
Esperanto
Japani
Kiina
Kurdi
Romani
Viittomakieli

Kirjastoihin edellä mainittujen kielien kirjoja saataville ainakin Suomen historiasta, biologiasta, filosofiasta, uskonnosta, ateismista, psykologiasta, psykoanalyysista yms.

On tietenkin sovellettava sitä että mitä kieliä on enemmän edustettuna maassaamme tai tietyllä alueella, joten on järkevämpää opettaa niitä kieliä sillä alueella missä on niiden kielisiä ihmisiä. On huomioitava se että mitä kieliä olisi järkevää alueella opettaa. Monen kielen osaaminen on lähtökohtaisesti hyvä asia. Uskon siitä taidosta olevan hyötyä koko kansalle että edes yksi puhuisi kieltä. Tai tämä olisi hyvä huomioida ainakin kirjastojen kielivalikoimassa; ei ole järkevää pitää kirjastossa sen kielisiä kirjoja, joita kukaan ei osaa lukea. Tietenkin joku voi niidenkin kautta opiskella eri kieliä, sekä ylläpitää omaa kielitaitoa. Tämän takia eri kielisiä kirjoja on oltava saatavilla kirjastoissa.

Tuettava vieraskielisten kirjojen julkaisua ja käännöstyötä. 

Kuten kirjoituksistani voi päätellä; uskon sivistyksen voimaan, ja uskon ihmisistä hyvää; uskon ihmisen tekevän paremmin kun tietää paremmin.

Kiitos Jumalat näistä ajatuksista.

Telluslainen Ruhtinas

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti

Riimuja Kulttuurista ja Veroista

Kun kulttuurialojen taloudellinen tuki lopetettaisiin ja samalla verotusta lasketaan, tai jopa poistetaan, niin se toisi tuloja kulttuurialalle ja sen toimijoille samalla laskien valtion menoja. Ja kun koulujen harrastustunneilta osallistuttaisiin eri kulttuurialoille, se toisi lisää toimijoita alalle.
Yritysten verotusta laskettaisiin heidän lahjoittmien summien mukaisesti, mikä toisi tuloja eri toimijoille.
Kun yhdistysten taloudellista tukea laskettaisiin tai lakkautettaisiin, niin yritykset ja eri toimijat voisivat lahjoittaa rahaa yhdistyksille mikä laskisi yrityksen veroja. Sitten kun kansalaistyö on ehtona saadakseen valtiontukea, kansalaistuloa, toisimme tekijöitä yhdistyksille kun se olisi ainoa keino saada kansalais-tuloa. 

Telluslainen Ruhtinas

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti

Lisää Riimuja Harrastusoppiaineeseen

Tässä mulle jumalten antamassa harrastusoppiaineessa olisi se etu että jos henkilö vaikka tahtoo harrastaa nyrkkeilyä, niin koulu ostaisi sen palvelun nyrkkeilysalilta ja oppilas kävisi siellä harjoituksissa. Oppilaan olisi helpompi jäädä sille tielle kun hän kävisi jo kouluiässä siellä salilla harjoittelemassa. Harrastus olisi kouluvuosienajan oppilaalle ilmaista. Harjoituksissa voisi käydä myös kouluajan ulkopuolella. Opetuksen ei tarvitse tapahtua koulussa eikä kouluaikana. Salilla ilmoitusvelvollisuus että oppilas käy siellä. Teatteri ja tanssi asioissa sama. Eli oppilas käy teatterissa opiskelemassa sitä alaa ja tanssia taas tanssistudiolla. Tämä tietenkin kattaisi myös muitakin lajeja kuin kamppailu, teatteri, tanssilajeja. Telinevoimistelu, jääkiekko, jalkapallo yms, kulttuurialalta taas taidenäyttelyt, museot, kirjastot, kirjallisuus, media, filosofia, shakki yms.
Voisi harkita myös sitä että Harrastus tulisi maksulliseksi oppilaalle kun hän täyttäisi 18-vuotta. Tai koulu/kunta/valtio ei sitä enään maksaisi, ellei kansalaistulo ja sen velvoittava työ tulisi pakolliseksi. Teatterista, urheilusta ja kulttuurityöstä olisi oikeutettu kansalaistuloon minkä päälle hän saisi ammattinsa tuottamat tuotot.
Tämä vaikuttaisi myös siihen että oppilailla olisi lyhyempiä koulupäivä kun ei tarvitse opiskella kaikkia aineita, kuten musiikkia, kuvaamataitoa, liikuntaa tai muita oppiaineita, jotka ei kiinnosta kun keskittyisi siihen oppiaineeseen, kulttuuri aineeseen tai lajiin mikä kiinnostaa. Eikä senkään opetus välttämättä tapahtuisi kouluaikana. On tietenkin perusaineet mitä opiskella jotta selviää yhteiskunnassa. Tavallaan oppilaan näkemyksestä hänen ei tarvitsisi opiskella ns turhia oppiaineita mitkä eivät häntä siis kiinnosta. Tästä Vapautuisi aikaa ja resursseja johonkin mikä kiinnostaa.

Eli lyhyesti; harrastusoppitunnit ulkoistettaisiin koulujen ulkopuolelle eri kamppailusalien, urheiluseurojen, telinevoimistelu, tanssi, teatteri, taide musiikki ja muiden kulttuuri toimintojen järjestäjille. Ja opetus voisi tapahtua kouluaikojen ulkopuolella ja koulun ulkopuolella. Tällä korvattaisiin erilliset liikunta, musiikki, taide ja muut kulttuuri oppitunnit ja oppilas valitsisi sen mitä tahtoisi harrastaa; tämä harrastaminen olisi ilmaista 18- vuotiaaksi asti. Se selvennys että henkilö ei opiskelisi niitä aineita näistä harrastusoppiaineista, mitä ei tahdo vaan hän keskittyy yhteen urheilu tai kulttuuri aineeseen minkä hän valitsee muiden joukosta. Eli nyrkkeilyn valinnut opiskelee vain nyrkkeilyä, eikä taidelajeja, tanssia tai muita urheilulajeja vaan hän harjoittelee vain nyrkkeilyä. Tai sanotaan että hän opiskelee vain yhtä ainetta jos tahtoo, voi osallistua tietenkin tahtoessaan muihinkin oppiaineisiin, mutta se ei olisi pakollista. Tämä on yksi osa koulutus uudistus mitä on annettu mieleeni, ja minkä mieleni on antanut minulle. Kiitos Ukki Väinämöinen opetuksesta ja ajatuksista.

Telluslainen Ruhtinas 

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Riimu Sivilisaatiomme Perustuksista

Sivilisaatiomme perustukset.

Aika järjestelmä Riimuista.
Eli vuosi jaetaan 24 riimu-ajanjaksoon. 24 riimu ajanjaksoa muodostaa yhden vuoden. Nousevan ja laskevan kuun mukaisesti.
Telluslainen yleiskieli on esperanto.
Kirjoitus järjestelmä perustuu riimuihin ja kirjoitetaan riimuilla.
Oma vuodenkierto, eli juhlapäivät, kylvö, kesän kasvimaanhoito ja sadonkorjuujuhla. Eletään luonnon ehdoilla luonnossa. Talvet töissä, koulussa, yrittämässä. Elämme oman elämäntapamme mukaisesti vuodenkierron mukaisesti.
Omat juhlapäivät.
Omat kirjoituksemme mihin uskomme.
Omat uskonnolliset rakennukset, niiden yhteydessä aina kirjasto.
MithrlKraunt tai MidGårdin temppeli.
Hiisi pyhä huone missä sijaitsee Seita-alttari.
Hiisissä tapahtuu uskonnollinen vietto. Ainakin talvisin. Seita-alttareita voi olla myös kotona jolloin koti toimii Hiisinä, Pyhänä Huoneena.
Oma symboliikka.
Moraali filosofia perustuu kunnia-kulttuuriin, eli Kannuksiin. Sekä stoalaiseen näkökulmaan. Näitä kehitetään eteenpäin.

Yhteiskuntajärjestelmämme perustuu Sini-Vihreisiin Ajatuksiin mitä on Jumalilta ja Ukolta Annettu Mieleeni.

Ruokakulttuuri, pataruuat, leivokset, lihansyönti vain kekrin aikoihin.

Se alkaa muotoutua. Perustukset tulee olla vahvat ja elämäntapa ja usko omaksua. 

Sini-Vihreä Telluslainen

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Riimuja Kamppailulajeista

Olen viimeaikoina saanut tämän kaltaista ajatusta mielestäni.

Kamppailu urheilua tulisi tukea ja kisoissa joissa voitetaan pronssia, niin saa valtiolta palkkiota 100 000 euroa, hopeasta 250 000 euroa ja kullasta 500 000 euroa. Nämä palkkiot ulkomaan kisoista. Sekä tulee antaa valtion myöntämä ansiomerkki ja kutsu linnunjuhliin jos sellaisia vielä valtaan tulomme myötä järjestetään. Ehkä jossain toisessa muodossa. Tulisi olla myös valtion pitämiä kisoja joissa rahallisia palkkioita. Tämä houkuttelisi nuoria lajin pariin entisestään ja nostaisi tasoa. Sekä jotkut nuoret saisivat kanavoitua turhautumistaan terveen urheilun parissa.

Kouluissa tulee olla liikuntatunneille tarjolla vaihtoehtona kamppailulaji harrastuksia. Ei ole pakko pelata jääkiekkoa tai jalkapalloa tai muita joukkuelajeja, vaikka niiden tarkoitus taitaakin olla yhdistävätekijänä toimiminen.

Olen myös harkinnut sitä että kamppailuharrastuksissa tulisi olla jokin valtiontukiohjelma harrastajille jotta saataisiin lisää harrastajia alalle. Kuten tulevassa järjestelmässä mikä meille on annettu, niin Kansalaistuloon oikeuttaisi kamppailuharrastus mutta sen tulisi olla aktiivista ja tavoitteellista. Olen miettinyt myös shakki harrastuksen tukemista jotenkin. 

Sini-Vihreä Telluslainen

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Riimuja Harrastustunnista

Seuraavia Ajatuksia on annettu mieleeni.

Harrastustunti

Harrastustunnilla korvattaisiin taide, urheilu, kirjallisuus, käsityötunnit ja musiikki oppiaineet, siten että oppilas valitsisi joko liikunnan, musiikin, maalaus, taide, teatteri, tanssi, telinevoimistelun tai kirjallisuus oppiaineen. Näille eri tilat. Opetusta voisi tapahtua myös koulun ulkopuolella.

Urheilutilat, mitä tapahtuisi myös koulun ulkopuolella.
Taiteilija-ateljee missä savi, maalaus, veistos, koruseppä, muotoilu, kangas, vaatteet, nämä tietenkin voisi olla omissa tiloissa tarpeen mukaisesti.
Musiikkihuone missä tarvittavat ja ehkä jopa jonkinlainen studio juttu?
Kirjastohuone ja kirjallisuustiloissa niihin liittyviä asioita. Kirjallisuustunneilla runoilu, kirjojenlukua, kirjoittamista, kirjojen kirjoitusta, toimittajan työtehtäviä yms.
Olisi myös tutkittava teatterin järjestämistä. Voisiko tämän sisällyttää tanssi juttuihin vaiko musiikki? Vai olisiko tämä ihan erikseen? En osaa luokitella teatteria.

Nämä voisi myös luokitella eri alajaksoihin, kuten liikunnassa joukkueurheiluun, telinevoimisteluun, kamppailulajeihin, talviurheiluun, uintiin ja tanssiin. Ja ne omiin ryhmiin. Näissä voitaisiin järjestää koulukyytejä paikkoihin joissa parempi mahdollisuus harrastaa, sekä voisi toimia jokin pätevämpi vetäjä kuin perinteinen liikunnanopettaja, kuten ammatti valmentaja joka tuntisi alan ja sen vaatimukset. Ja yleisurheilu ja jalkapallo mahdollisuus kesällä kunnan tarjoamana. Voisi ajatella että ulkoistaa ammattilaisille koulutusta, joka tietää enemmän asiasta. Jokaisen vahvuudet voitaisiin huomioida. Ja se motivoisi kun tekisi mitä itseä kiinnostaa.

Harrastustunneissa olisi se etu että nuoret voisivat erikoistua niihin asioihin joihin he tahtovat erikoistua. Eli musiikki ihmiset musiikkiin, taiteilijat taiteeseen, urheilijat urheiluun, kirjailijat kirjoihin, teatteri teatteri juttuihin yms. Tietenkin huomioitava se että jos tahtoo sekä harrastaa liikuntaa että musiikkia niin voi tulla ristiriita ja valinta sen suhteen mitä tahtoisi eniten. Oppilaiden oppituntien määrät laskisivat kun ei olisi erikseen musiikintunteja, taidetunteja, käsityö, äidinkieli tai liikuntatunteja, vaan olisi vain harrastustunti, tai miksi sitä haluaa kutsua. Täytyisi olla alkuvuosina monipuolista koulutusta minkä jälkeen oppilaat päättävät mihin keskittyvät kun on kokemusta eri jutuista. Eli olisi se perus pohjakoulutus, tämä eriytyminen alkaisi sen pohjalta, en osaa sanoa luokkia milloin eriytyminen alkaisi. Miksi jankata aineita jotka eivät kiinnosta oppilaita? Täytyisi mennä joissain asioissa oppilaiden mielenkiintoinen pohjalta mikä voisi tuoda mielenkiintoa opiskeluun.

Tämä oppiaine oikeastaan olisi myös hyväksi kulttuurille ja sen kehitykselle.

Harkittava myös urheilu, taide, musiikki, kirjallisuus, teatteri harrastuksen tukemista koulun ulkopuolella valtion tai kunnan toimesta jotta nuoret saisivat järkevää tekemistä sekä voisimme saada kansainvälisiä osaajia muillakin aloilla kuin jääkiekko.

Harkittava myös shakki kerhoa näiden asioiden osalta. 

Kiitos Ukko Ylijumala opeista.

Sini-Vihreä Telluslainen

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Riimu 234 Totuudesta Eläinteollisuus

02.12.2020
Eilen reissasin Vaasasta Tampereelle. Joten en senkään puolesta kirjoitellut tänne mitään ajatuksia, eikä niitä sen puolesta oikein muutenkaan ollut. Tykkään olla täällä kuntoutuskodissa; saa aikaa itselleen ja on vapaana hetken aikaa. Jaksaa sitten taas laitosta.
Olen joskus kirjoittanut toisiin paikkoihin että historiaa luodaa tässä hetkessä ja meidän on kysyttävä itseltä; mikä on minun roolini siinä? Passiivinen sivustaseuraaja, vaiko aktiivinen toimija? Kumpi saa enemmän aikaiseksi? Kumpi elää elämäänsä? Elämä tapahtuu tässä ja nyt, kuten niin monet ihmiset ovat ennen minuakin sanoneet, itse en ole sisäistänyt sitä. En niin helpolla ole ohjailtavissa. En usko kaikkea mitä minulle sanotaan tai mitä luen.
03.12.2020
Totuus on Minun Jumalani, jota puhun. Elämä on Minun Jumalani, jota elän. Omatunto on lakini, jota uskon.
Olisiko sellainen hyvä asia, en usko että taloudellisesti, mutta sellainen kuin että taiteilijoille olisi omia omakotitaloja maaseudulla, minne he voisivat mennä luomaan taidettaan? Ilmainen asunto ja ylläpito? Taide kuitenkin luo ja tukee kulttuuria ja identiteettiä ihmisistä itsestään. Ne ovat kuin peilejä mitkä peilaavat kansaa ja sen jäseniä.
Huomasin että useimmat ihmiset jo tekevät sitä mitä he tahtovat tehdä, se tulisi vain huomata. Itse huomasin että tämä kirjoittaminen ja lukeminen on se asia mitä tahdon tehdä. Nyt on vain sovellettava sitä mitä tiedän ja kirjoittaa siitä asioita mitä huomaan. Tämä antaa merkitystä ja tarkoitusta elämään. Tämä tekee elämästäni merkityksellistä; ainakin itselleni. Tykkään jakaa ajatuksia. Ja kuulla ajatuksia, ja lukea ajatuksia.
Minä ja minun uskomukseni tulevat totuuden jälkeen; totuus on Jumalani, josta puhun. Elämä on Jumalani, jota ylistän.
Luonto ylläpitää tasapainoa; luonto on tasapainossa, luonto on tasapaino; se ylläpitää elämää. Elämä on tasapainossa; esim. jos puut eivät tuottaisi happea ja ihmiset ja muut eläimet hiilidioksidia niin etteivät ne olisi tasapainossa toisten kanssa, suhteessa toisiinsa, niin elämää ei olisi, ainakaan sellaista minkälaista nykyään. Elämä tasapainottaa itseään. Ilman tätä tasapainoa, ei olisi elämää. Tasapaino mahdollistaa elämän. Ääripäät tukevat toisiaan. Eri elämänmuodot tasapainottavat toinen toistaan. Niin kauan kuin tämä suhde on tasapainossa, ei ole hätää, mutta kun tasapaino järkkyy, on syytä huoleen ja miettiä riippuuko syy meistä vai mistä, ja kannattaako sille tehdä jotain vaiko antaa sen olla ja tapahtua. Mietittävä hyötyjä ja haittoja.
Yhteiskunnan tulisi sopeutua osaksi luontoa, ei luonnon yhteiskuntaan. Tosin luonto sopeutuu kaikkeen, mutta on asioita ja elämänmuotoja, mitkä eivät kestä tätä epätasapainoa, vaan he kuolevat sukupuuttoon. Luonnon kestokyvyn koettelu ja rajojen hakeminen olisi tarpeen; olisi todettava tosiasiat ja hyväksyttävä ne ja antaa niiden vaikuttaa päätöksentekoon. ”Kaiken viisauden alku, on tosiasioiden hyväksyminen” Mauno Koivisto, Suomen presidentti, en tiedä vuosilukuja, niin elämästä kuin virastakaan, ei kiinnosta.
On mietittävä, mitä kannattaa ja mitä ei kannata tehdä; mistä hyötyy ja mistä on haittaa? Mikä on tarpeellista ja mikä tarpeetonta.
Uskon yksilönvapauksiin ja myös yksilönvelvollisuuksiin ja vastuuseen, uskon myös vapaisiin markkinoihin ja maanpuolustukseen.
Kannatan EU:ta sillä se mahdollistaa suurempiin asioihin vaikuttamisen; suurempi vaikutus maailmaan. Ympäristöön ja yhteiskuntiin ja niiden toimintatapoihin. Voi vaikuttaa kansallisrajojen yli. Toivon myös että jonain päivänä olisi yksi maailmanhallinto, yksi armeija ja yksi uskonto. Ja filosofiaa.
Päihdenriippuvaisen tavatessa päihtyneenä julkisilla paikoilla, toimitettava tahdosta riippumattomaan hoitoon.
Jokaisella hierarkian tasolla oma valvoja tai vastaava, tai molemmat tai ne on sama asia. Esimerkiksi sotilastoiminnassa; sotilailla oma vastaava, alikersanteilla oma vastaava, jne. Kuten sairaalassakin on hoitajia ja heillä on johtajana ylihoitaja, joka vastaa hoitajista ja heidän asioistaan, esimies tai vastuuhenkilö tai johtaja, en tiedä termejä. Sitten on osastovastaavahoitaja, joka huolehtii osaston tarpeista ja hoitajista.
Aurinko paistaa ja linnut laulaa.
Vain ihminen itse voi vapauttaa itsensä uskomuksistaan; vain omalla ajatustyöllä voi vapautua uskomuksista; vain avoimella mielellä, voi vapautua uskomuksista.
Olen luonnonsuojelia ja vegaaniruokavalio tukee sitä. Eläintensuojelu ei ole kannattavaa luonnonkannalta; tarkoitan eläinteollisuuden eläimiä; heidän suojelu on haitallista. Päinvastoin; heidät kaikki tulisi teurastaa ja syödä ja asettaa tiukkoja rajoitteita, sille kuinka paljon eläimiä saa olla eläinteollisuuden käytössä. Luonnonvaraisten eläintensuojelu on taas hyväksi sillä he tukevat oman osuutensa verran luonnon ylläpito tehtävissä. He tekevät oman tehtävänsä ja heidän toiminnasta hyötyvät muut eliöt. Me olemme yhdessä tällä planeetalla osana samaa luontoa minkä osa hekin ovat. Kuten olen ennekin todennut; jokaisella on oma tehtävänsä tässä luonnonverkostossa, elämänverkossa. Tämän puolesta puhuu ihan tutkittu tieto ja yleiset teoriat mitä on olemassa. Jos et tiedä mitä teoria on, käy ottamassa selvää.
Suomessa ei kuolla nälkään ja janoon vaan siihen että syödään ja juodaan, kun taas joissain maissa kuollaan nälkään ja janoon.
Jos eläinteollisuuden eläinten määrä saataisiin järkevälle tasolle niin niiden elinolosuhteita voitaisiin parantaa. Tavallaan tämä on arvovalinta kysymys sekä varainsiirtoa eläinteollisuudelta kasvistentuottajien suuntaan.
Tavallaan me voisimme tasapainottaa maapallon elinolosuhteita kaikkia hyödyttäväksi. Me syötämme ja juotamme eläimiä, mitkä me itse syömme; sen sijaan että antaisimme ne köyhille ja vähävaraisille. Viemme luonnonvarat köyhiltä mailta, maksamme takaisin kehitysapua, emmekä anna ruokaa ja vettä heille. Jos he saisivat omat luonnonvaransa omaan käyttöön, niin he voisivat ostaa meiltä ruokaa ja vettä tilalle. Nyt vain otamme. Tosin tämä mitä kirjoitin ei ole välttämättä totta, vaan me lähetämme ruokaa ja vettä sinne ja koulutamme ihmisiä jotka asuvat siellä missä asuvat. Mutta onko toiminta aidosti tasapainossa? En tiedä.
Onko ihmisen makuelämys ja nautinto minkä hän saa lihasta ja maidosta, tärkeämpi kuin toisen ihmisen elämä ja hyvinvointi?

Suomen Telluslainen

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Riimu 233 Lyhyt Mietelmä Yrityksestä, Veroista ja Palkasta

30.11.2020
Oikeastaan yritykset maksavat enimmät kulut yhteiskunnassa koska he rahoittavat palkallisensa, sekä ilman heitä, palkallinen ei saisi maksettua hänen verojaan. Tavallaan yritys maksaa palkallisensa verot, koska palkallisella ei olisi niitä veroja, jos hänelle ei maksettaisi palkkaa, millä maksaa veroja ja mistä maksaa veroja. Ja toisaalta ilman työntekijää ei olisi yritystä joka tuottaisi rahaa. Ilman yritystä ei olisi työpaikkaa eikä ilman työntekijää työtä ei tehtäisi. Vaikea selittää.

Suomen Telluslainen

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti

Riimu 232 Pohdintaa Elämän Merkityksestä

29.11.2020
Itsensä tunteminen on oikeastaan itsensä tiedostamista. Huomata ja tunnistaa niitä asioita itsestään. Kuten että minkälainen on, mitä tahtoo elämältä jne. ja ne pienet asiat kertovat sen, kuka on. Minuus koostuu monista asioista. Ei ole yhtä suurta totuutta minusta itsestäni, vaan se muodostuu monista totuuden rippeistä. Ei ole yhtä suurta totuutta, jonka voi saavuttaa vain jonkinlaisen buddhalaisen meditaation ja valaistumisen kautta. Voi toki joku senkin kautta tutustua itseensä, tai ainakin sen hetkiseen itseensä. Mutta omasta mielestäni prosessi on oikeastaan aika normaalia arkea eikä mikään suuri ihme mikä valaisi ja saisi aikaan jonkinlaisia hallusinaatioita ja näkyjä että taivas aukenee ja jumala puhuttelee juuri sinua henkilökohtaisesti, joka kertoisi sinulle kuka olet ja mikä on syysi tässä maailmassa. EI. Vaan se on tylsä ja arkinen asia, mikä kuitenkin tuottaa iloa; antaa syytä ja merkitystä elämälle. Sinä itse kerrot itsellesi sen, kuka olet. Sinä itse, kertoo sen sinulle. Oikeastaan ilman tätä tietoa on hukassa elämässä. Tai näin voisi ajatella. (Minun kokemus maailmasta, ei ole totuus maailmasta. Ja että, muutkin voivat olla oikeassa, en ole kaikkitietävä). Mutta tämä tieto helpottaa elämää, kun tietää, mitä itse tahtoo elämältä. Ja sitten kun tietää mitä tahtoo elämältä ja saavuttaa sen, tai kun työskentelee sitä kohti, elämä tuntuu merkitykselliseltä. On jokin aito merkitys elämälle, syy ja tarkoitus, ja se on oma itse. Se on jokin kantava voima. Jokin mikä saa jatkamaan huomiseen, jokin mikä saa sekoilun päättymään, jokin mikä sulkee entisen ja avaa uuden.
On myös otettava vastuu omasta elämästä ja tulee pohtia miten voi hyödyntää yhteiskuntaa tavotteiden saavuttamiseksi? Miten saan yhteiskunnan palvelemaan minua? Yhteiskunnan kelkasta on vaikea hypätä pois, koska he sekaantuvat kaikkeen ja vaativat kaikkea ja kaikessa ollaan riippuvaisia heistä ja heidän asioista. En tiedä kodittomuudesta. Mutta itsestä huolehtimisesta tulisi tulla myös merkityksellistä. Tämä vaatii itsensä arvostamista sellaisena kuin on. Uskoo, että on ansainnut hyvinvoinnin, on ansainnut onnen. Myös omasta elämästä huolehtiminen tulisi olla tavoite ja elämän syy mitä elää, tulisi antaa merkitystä elämälleen. Kun elää unelmaansa tai tavoittelee unelmaansa, elämä on merkityksellistä. Tästä tulee kehä, joka johtaa kasvavaan hyvinvointiin ja onneen. Omalle itselle tällä on myös vaikutusta, ne ruokkivat toinen toistaan; se on kehä. Tämän kehän voisi nimetä onnenkehäksi; se antaa sitä, mitä sinne heittää. Heitä itsesi sinne, ja löydät itsesi. Hyppää sen kyytiin, se kuljettaa sinut hyvinvointiin ja onneen. Se kasvattaa itse itseään; hyvä elämä ruokkii hyvää itseään ja hyvä itse ruokkii hyvää elämää. Lyhyesti, hyvinvointi luo hyvinvointia. Syötä kehään hyvinvointia ja saat hyvinvointia.
Kun oppii tuntemaan itsensä ja löytää paikkansa ihmiskunnassa ja siinä yhteisössä missä elää. Tietää paikkansa. Tämä antaa syytä ja tarkoitusta elämään. Halu ja tahto elää tulee tulla itsensä sisimmästä; tämän saa siitä, kun tietää mitä tahtoo elämältä. Tästä pääsemme myös identiteettikysymyksiin. Kuka on, mitä haluaa jne. Mistä unelmoi? Itsensä hyväksyminen sellaisena kuin on. Se on hyvä alku. On kysyttävä itseltä, että oletko oma aito itsesi vai jotain mitä esität muille? Kenelle elät? Entä tuleeko tuntea itsensä ennen kuin voi hyväksyä itsensä? Vai tiedämmekö jo keitä olemme ja se vain tulee hyväksyä? Hyväksynnän kautta tarkastelee itseään, hyväksyy sen, mitä löytää.
Itsensä tunteminen lähtee siitä, että tiedostaa asioita itsestään. Huomaa että kuka on, mistä pitää, mitä tahtoo elämältä; Itse olen kiltti ja tahdon auttaa ihmisiä ja tahdon hyvää ihmisille. Mutta toisaalta tahdon ihmisten vapaasti tienaavan ja yrittävän, ilman, että on liian avualiasta yhteiskunnan toimesta. Kannat itse vastuun omasta elämästäsi tiettyyn pisteeseen asti. Eli jos mokaat, maksat itse hinnan etkä vaadi sitä muilta.
Itsensä voi löytää vain itsestään. Syyn elämään voit antaa vain sinä itse. Se löytyy sinun sisimmästäsi.

Suomen Telluslainen

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti

Riimuja Toiminnasta ja Tilasta

Ihmiset perustavat omia paikallisia telluslaisia yhteisöjä ja yhdistyksiä joita he hallinnoivat yhdessä. Heidän toimintansa perustuu näille elementeillä mitä olemme kirjoittaneet tänne ja muualle. Eri telluslaiset yhteisöt ja yhdistykset tukevat toisiaan niin taloudellisesti kuin muutenkin mutta ensisijainen vastuu yhdistyksellä itsellään. Tarkoitan sitä että maan ja tilojen ostossa toiset yhdistykset voivat lahjoittaa rahaa ja tavaraa uudelle yhdistykselle. Tilat ovat yhdistysten omaa omaisuutta. Voidaan myös tukea muutenkin jos jonkin yhdistyksen toiminta on heikentynyt.

Ajatus on myös siinä, että muutkin telluslaiset kirjoittavat sisältöä uskoomme, kuten runolauluja, shamaanirumpuja, esiintyjiä, kuten joikaamista, shamanisointia ja kanteleen soittoa, ja muiden soitinten soittoa, kirjoja, tarinoita missä meidän uskojemme eri jumalia, henkiä, haltijoita, tonttuja. Koruseppiä, taidemaalareita, veistäjiä, kirjailijoita, tatuoijia. Rukousten ja loitsujen kirjoittamista; riimuilla ja uskomme symbolin koristeltuja rakennuksia, saunoja, kankaita, vaatteita, kangasmerkkejä, hihamerkkejä yms. Itse en pysty kaikkeen joten tätä on toteuttava yhdessä.

Nyt menemme siihen mitä näiltä Pyhiltä Tiloiltamme on löydyttävä ajansaatossa. Nämä voitaisiin rakentaa talkootyönä, kuten myös kasvukauden kasvimaan ja puutarhan hoito. Jos tilalla metsiä niin siellä voidaan käydä metsällä, poimimassa marjoja ja sieniä. Metsästyksessä noudatamme vuoden kiertoa, eli ensimmäisenä vuonna metsästetään tiettyjä lajeja, ja sen jälkeisenä vuonna ne taas ovat rauhoitettuja, jotta kannat kasvavat suuremmiksi, ja vuoden tauon jälkeen metsästetään taas uudelleen samoja lajeja. Kuitenkin niin että joka vuosi voi metsästää jotain. Villipetoja metsästetään muinakin aikoina. Ajatus on että me emme kuitenkaan metsästä metsää sellaiseksi ettei villipedoille jäisi ruokaa, he ovat ensisijaisia saamaan saalista, he elävät metsässä. Me emme saa viedä heidän kaikkia tai enimpiä ruokia. Oltava metsä alue missä on eläimille uhraus alttari, eli teline minne viemme ruokaa eläimille syötäväksi.


Tilalta löydyttävä

Hiisi, eli pyhä rakennus missä seita-alttari.
Kasvimaa.
Aitta rakennukset kesäläisille, oltava myös pieni tulipesä jotta voi tarvittaessa asua talvella. Hyvin lämpöeristettyjä. Suunniteltava käytännöllisesti ja järkevästi. Voisi olla vaikka neljä vuodepaikkaa.
Asuntoauto ja telttapaikat.
Ruokasali.
Sauna.
Päärakennus, missä suuri keittiö ja kirjastohuone. Työhuone, makuuhuoneita jonkin verran, tupa.
Puutarha, Puutarhassa vietto paikka.
Laavu
Nuotio Kokko paikka
Varasto
Mansikka, vadelma, herukka, karviaispensaat ja hedelmäpuita
Perunaa, lanttua, punajuuri maat. Tai niitä ruokia mitkä menevät käyttöön ja mitkä syödään. Lanttua ja punajuurta on ilmeisesi ennen yleisesti kasvatettu Suomessa, joten siitä sain tämän päähäni; mitä syyskekrissä on ollut tapana tarjota on ollut lanttu ja punajuuri lihapullat.
Kasvimaalla myös vaikka ja mitä muuta, mitä on hyvä kasvattaa. Ja mitä voi kasvattaa.

Olisi myös hyvä olla permakulttuurin omainen kasvimaa alueella.

Nämä ovat tämän hetken alustavia ajatuksia asioihin liittyen.

Suomen Telluslainen

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti