Arvostelen kirkkoa sillä en tahdo sen määrittelevän minun elämääni tai yhteiskuntaa missä elän kuten he eivät tahdo minun määrittelevät heidän uskoa ja elämää. Enkä tee sitä sillä minä kunnioitan ihmisen omia uskonnollisia ratkaisuja ja käsityksiä. Minun ohjaava momentti on puhtaasti oikeus ja oikeudenmukaisuus. En ole määrittelemässä muiden uskoa tai oppeja vaan annan yhteisön ja yksilöiden itse määrittelevän oman uskonsa ja sen tavat ja perinteet. Valtion kirkosta tulisi kansankirkko minkä oppeihin tai tapoihin ei valtio puuuttuisi mitenkään vaan se olisi kirkkokansan oma asia. Kansankirkoissa voisi toimia eri yhteisöt ja he voivat vuokrata tiloja yhteisönsä tilaisuuksiin. Minun visiossani niin liberaalit naispappeineen voivat pitää tilaisuuksia kirkossa niin kuin myös yhteisöt jotka hyväksyvät vain miespapit eikä vihi samaa sukupuolta olevia ihmisiä. He vuokraavat tiloja omaan käyttöön eikä valtio tai kunnat ota kantaa heidän uskoonsa ja opillisiin käsityksiin. Tämä on sitä aitoa liberalismia. Oikeus uskoon ja epäuskoon.
Suomen Telluslainen