1.8.2018
On mielenkiintoista kuinka uskovaisten jumala, joka heidän mukaan loi kaiken tämän, ei tiennyt mitä loi. Meidän ihmisten tiedot ovat erit kuin raamatun tai koraanin tai talmundin, joiden sanotaan olevan Jumalan ilmoitusta eli joko jumala valehteli raamatussa, koraanissa ja juutalaisten kirjassa tai sitten hän ei tiennyt mitä hän on luonut. Me ihmiset tiedämme enemmän maailmasta ja maailmankaikkeudesta kuin raamatun ja juutalaisten ja muslimien jumala, jonka väitetään luoneen kaiken tämän. Raamatun tiedoissa ja ihmisten tiedoissa on ristiriitoja. Onneksi olkoon ihminen; tiedät enemmän kuin kaikkitietävä jumala, joka kaiken lisäksi loi kaiken tämän. Tai sitten Jumalanne valehteli teille, ja mitä se merkitsee? Jos hän valehteli näin isoista asioista, niin mistä muista asioista hän valehteli? Oletetaan siis, että Jumala valehteli, koska hän on kaikkitietävä eli hän tiesi mikä on mikin ja miten asiat oikeasti ovat, ja silti kertoi ihmisille toisin. Ehkä hän näki parhaaksi, että ihmiset eivät tietäisi totuutta, mutta tämähän on täyttä arvailua, sillä kukapa voisi tietää, mitä jumala ajattelee, eikä se olisi itsensä korottamista jumalan asemaan? Ehkä hän tahtoi, että hänen sanansa ei pidä paikkaansa, ja, että ihmiset paremman tiedon saatuaan, hylkäisivät hänen sanansa ja luottaisivat itseensä.
Elämän synty seuraa isä auringon ja äiti maan tapoja luoda elämää, se kattaa elämän luomisen rituaalin; äiti maa vastaanottaa siemenen, jonka isä aurinko kylvää häneen, ja tästä syntyy elämää. Eläimilläkin uros antaa siemenen naiselle, ja nainen vastaanottaa siemenen ja luo siitä elämän. Nainen saattaa olla jopa voimakkaampi hahmo kuin mies, mutta kuitenkin, ihminen tarvitsee toisen rinnalleen, jotta voisi paremmin.
Vain ylimieliset tarvitsevat jonkin jumalaisen syyn olemassa ololleen, tai ainakin se aiheuttaa ylimielisyyttä, mutta toisaalta, ihmiset ovat sitten vastuussa vain jumalalleen, mikä taas edistää ylimielisyyttää ja egon pönkittämistä. He ovat nöyriä vain jumalansa edessään. Kai te ymmärrätte kuinka vaarallista tällainen on? Se on vaarallista, että ihminen ajattelee olevansa vastuussa vain jumalalle, se tekee ihmisestä vastuuttoman. Tai no, uskonnolliset opetukset määrittelevät sen, onko se vaarallista vai ei. Tietämättömyys näistä opetuksista ja usko jumalaan on vaarallista. Se on mahdollistaa kaiken pahan. Mietin lisää ja korjaan ajatuksia myöhemmin.
Kun vain on, on merkityksetöntä missä on. On merkityksetöntä missä on, kun vain on.
Uskovat ovat kovia arvailemaan asioita. He eivät tiedä asioita, mutta he arvailevat, että miten jokin asia jumalasta on paikkaansa pitävä. Onko tämä arvailu yhtä varmaa kuin usko sattumaan? Miten ne eroavat toisistaan? Miten voi olla varma? Onko arvailu yhtään parempi kuin usko siihen, että kaikki on sattumaa? He uskovat vain siihen, mihin he tahtovat uskoa.
Suomen Telluslainen