25.06.2020
Tuli mieleeni valtakuntia ajatellessa; tai no lähinnö pelin strategiaa miettiessä tulin siihen tulokseen että valtakuntaa tulee laajentaa sille otolliseen aikaan; kuten silloin kun nykyiset valtakunnan rajat koetaan liian rajallisiksi ja sen tuomat resurssit ovat riittämättömät tai loppumassa ja/tai elintila on loppumassa ja kun muut olosuhteet ovat asian edistämiselle sopivat, mm. naapureiden heikkous ja oma vahvuus. Taloudellinen tilanne tulee myös olla valmis siihen. Tässä tulee ottaa niin suuria asioita huomioon ettei siihen riitä muutama sana tai lause. Taloudellinen tilanne, sotilaallinen tilanne, resurssit, valtapolitiikka, valtioliitot ja sopimukset. Tulee laajentaa vain pieniä alueita kerrallaan, tai no sopivan kokoisia alueita, ei saa laajentaa liian agressiivisesti ja laajalle alueelle. Onko järkevämpää sijoittaa rahoja ja resursseja sotilastoiminnan kehittämiseen jotta voisi tarvittaessa laajentaa omaa toimintaa eri alueille, joista saisi lisää resursseja ja maa-aluetta, mitä hallinnoida. Tulisiko sijoittaa resursseja laajentumista ajatellen? Laajentuminen vie resursseja sekä elintila tulee ottaa haltuun ennen kuin sen saa käännettyä tuottamaan jotain; toisaalta jos aikaisempi alueen johto on hyödyntänyt resursseja niin tuotanto on helpompi ja nopeampi käynnistää elleivät he ole tuhonneet resurssien hyödyntämiseen tarkoitettuja rakennuksia ja koneita. Nykyisin 30.9.2024 ajattelen että Ehkä paras keino ei ole valloittaa sotilaallisesti alueita vaan käydä kauppaa eri maiden kanssa ja pitää rajat ennallaan. Vähemmän tappamista ja rakennusten tuhoamista. Täytyy tulla taitavaksi kauppamieheksi, ja saada ihmiset omalle puolelle sanoin.
Ymmärsin tänään kuinka kiitollinen voin olla ihmiskunnalle ja yhteiskunnalle tästä että saan elää tällaista elämää mitä elän tällä hetkellä; entinen elämäntapani ei ollut elämää; en voinut hyvin, vaan pahoin, olin pahoinvoiva ja se on johtunut omasta kykenemättömyydestä elää normaalia elämää mikä on taas ollut seurausta eri valinnoista ja asioista joita minulle on tapahtunut ja mitä minulle on tehty jne. Kykenemättömyys elää normaalia elämää on saanut vaikutusta siitä, etten ole elänyt normaalia elämää. En ole osannut elää elämääni, sekä olen pelännyt elämää en ole kyennyt elämään.
Suomen Telluslainen